Osa vieraista oli harmissaan, miten asiat seurasivat toistaan juhlilla. Photo by Crawford Jolly on Unsplash
(VEHMAA) Odotetusti järjestetyt perinteiset loogikkojen kevätjuhlat ovat edenneet määritelmien mukaisesti, kertovat tapahtumajärjestäjät. Viestintäjohtaja Jorma Calculemus sanoo johtopäätöksenään, että etenkin boole maistui juhlavieraille, joita oli paikalla koko joukko.
”Tietenkin kiistoja herätti se, oliko tarjoilujen ja humalatilan välillä korrelaatio vai kausaliteetti, mutta onneksi kaikilla pysyi järki kädessä”, hän todisti.
Juhlat loppuivat kiistatta hieman epätäydellisesti, minkä osallistujat olivat tosin osanneet päätellä etukäteen. Calculemuksen mukaan jatkoa seuraa, ja ensi vuoden kevätjuhlien premissit ovat jo harkinnassa.
(KISAPUISTO) Jääkiekon sinivalkoinen ääni Antero Mertaranta päätti pitkän kiekkoselostusuransa viikonloppuna MM-kisoissa, mutta muistot ja traumat elävät vahvoina fanien keskuudessa. Monet hänen kuuluisista sutkauksistaan ja lausahduksistaan ovat jääneet elämään legendaarisen maineen kera, kuten kyselymme Globen-hallin selviämisasemalla todisti.
Suorastaan hokemiksi ovat muodostuneet sellaiset ’Antsan’ klassikot kuten ”Ottelua on kohta pelattu kymmenen minuuttia”, ”Seuraavaksi toinen erä” tai varmasti koulujen pihoillakin lukemattomia kertoja kuultu ”Aloitus keskialueen puolelle”.
Leijonien ensimmäisen MM-huuman 1995 aikana julkaistiin jopa Mertarannan lohkaisuista koottu hittikappale, jossa vilisevät sellaiset unohtumattomat verbaaliakrobatian taidonnäytteet kuten ”Ja peli päättyy 4-1”, ”Päätuomarina on tänä iltana Alex Dell” tai ikisuosikki ”Semifinaalissa vastaan asettuu Kanada”.
”Mertarannan kiistämätöntä nerokkuutta oli myös se, että hänen aikanaan katsojat saivat ikäänkuin kaksi ottelua yhden hinnalla: yhden, joka tapahtui jäällä, ja aivan toisen, joka tapahtui hänen selostuksessaan”, selittää Lehden kiekkostudion asiantuntija Antti Kolus.
Mertarannan huiman suosion takana olikin kieli-iloittelun lisäksi hänen raudanluja ymmärryksensä jääkiekosta ja pelin nyansseista. Manttelinperijän löytäminen ei ole helppoa, koska esimerkiksi selostajakollega Mika Saukkosen ongelmana pidetään sitä, ettei hän tiedä mikä on mantteli.
Israelin armeijan välittämät totuudenmukaiset kuvat Gazasta poikkeavat huomattavasti kansainvälisten medioiden propagandasta, muistuttavat Israeliin myönteisesti suhtautuvat yhdistykset. Photo by Simon Berger on Unsplash
(JAHBULON) Israelin kiihtyvät sotatoimet Gazan alueella herättävät yhä suurempaa kritiikkiä myös Suomessa, paitsi jos katsoo toiseen suuntaan. Useat kansainväliset toimijat ovat pitäneet Israelin tekoja uusimmassa Vanhan Testamentin mukaan nimetyssä sotilasoperaatiossa ”Nyt tapetaan kaikki” jopa sotarikoksina. Epäiltyinä ovat muun muassa tunnetut paikalliset poliittiset vaikuttajat Ruuben, Simeon, Leevi, Juuda, Daan, Naftali, Gaad, Asser, Isaskar, Sebulon, Joosef ja Benjamin.
Virallinen Suomi on suhtautunut tilanteeseen Gazassa pitkään varsin pidättyväisesti, koska Israelilta on hankittu viime aikoina lukuisia pitkälle kehittyneitä asejärjestelmiä, kuten nimellä ”Daavidin iso kyrpä” tunnettu ilmatorjuntalaitteisto ja koska aika vähän on kiinnostellut mitkään palestiinalaiset muutenkaan, voiko niille muka myydä investointihyödykkeitä. Kysymys on edelleen polarisoitunut, koska monet Israeliin myönteisesti suhtautuvat toimijat arvioivat, että esimerkiksi silminnäkijöiden, YK-järjestöjen, ihmisoikeusjärjestöjen, kaikkien kansainvälisten medioiden ja Lääkärit ilman rajoja -järjestön tiedot Gazan tuhosta ovat ihan väärässä ja heidän omat mielipiteensä oikeassa.
”Sieltä saatava tieto on varsin hajanaista ja voi olla paikoitellen puolueellistakin. Ja jos nyt joku lapsi tai jokunen tuhat vaikka vähän kärsisi nälänhätää, en nyt lähtisi sitä näillä tiedoilla dramatisoimaan ja Suomelle kokoaan suurempaa roolia hakemaan, vaan katsoisin, miten asiat etenevät”, pohtii ’Israelin BFF mut palestiinalaiset yäk’ -yhdistyksen edustaja Kalevi Toora! Toora! Toora!.
Hän muistuttaa, että Israelin johto on antanut konfliktin kulusta huomattavan erilaisia ja vakuuttavia todisteita kuten ”eipäs” ja ”mutsis teki kansanmurhaa”, mikä osoittaa tilanteen olevan hyvin monimutkainen.
”On suorastaan pöyristyttävää, että vihervasemmisto on ottanut lyömäaseekseen jopa Israelin edellisen, puhtaasti puolustuksellisen operaation ’Vittu kuolette niin jokaikinen’ tapahtumat, joiden kuluessa vain vähän pommitettiin ihmisiä, välillä. Tällainen puolueellisuus on toki ymmärrettävää, kun asioita katsotaan hyvin yksisilmäisestivain toisen osapuolen kannalta”, hän jatkaa.
Viimeisimpien uutisten mukaan Israel aikoo jatkaa operaatiotaan, koska Khan Yunisin kaupungin lähistöltä on saatu tiedustelutietoja, että siellä olisi vielä havaittu kivi toisen päällä.
Tutkijat eivät pidä poissuljettuna, etteikö valtiovarainministeriön kätkettyjen kirjoitusten teknisistä liitteistä paljastuisi myös Jumalan salattu nimi. Photo by Mick Haupt on Unsplash
(PATMOS) Kotimaisissa ja kansainvälisissä eksegetiikan tutkijapiireissä on revennyt raju oppikiista Suomen valtiovarainministeriön pyhien kirjoitusten toisistaan poikkeavien versioiden tulkinnasta. Hurjimmissa puheenvuoroissa on kuultu syytöksiä harhaoppisuudesta ja jumalanpilkasta muun muassa Pannonian Johannesta kohtaan, mutta viitteitä kompromissistakin on jo näkyvissä.
Kohu alkoi tässä kuussa, kun arkeologisissa kaivauksissa Helsingin muinaisen ydinkeskustan alueelta löydettiin kaksi kirjoitusta, joita molempia pidetään valtiovarainministeriön laatimina, mutta joiden näkemykset keskeisistä uskon opinkappaleista kuten dynaamisista vaikutuksista ja itserahoitusasteesta eroavat selvästi toisistaan.
Varhaisempi teksti suhtautuu näihin hengellisiin ilmiöihin hyvin kriittisesti ja asettaa paikoin niiden olemassaolon kyseenalaiseksi, kuten jakeissa ”Empiirinen tutkimus ei selkeästi tue sitä, että yhteisöverokannan alentaminen lisäisi merkittävästi kasvua tai toimena rahoittaisi itse itsensä. Koiniks-mitta nisuja yhden denarin, ja kolme koiniksia ohria yhden denarin!” Sen sijaan myöhempi versio samasta tekstistä sivuuttaa tämän kokonaan, ja toteaa veroalen maksavan itsensä takaisin peräti 60-prosenttisesti.
Eksegeetikkoja näin suuri teologinen kuperkeikka ilmeisen lyhyen ajan sisällä on kummastuttanut suuresti, ja koulukunnasta riippuen jompaa kumpaa tekstiä on pidetty myöhempinä aikoina laadittuna väärennöksenä, tai sitten on arveltu kyseessä olevan esimerkiksi käännösvirheestä johtuva sekaannus.
Toisaalta historian saatossa on ollut tavallista, että dynaamiseksi vaikutukseksi kutsuttua, nykyihmisen silmin yliluonnolliselta vaikuttavaa ilmiötä on tulkittu eri tavoin. Keskiajalla katolinen kirkko piti sitä eteläranskalaisten kataarien harhaoppina, kun taas koptikirkossa sillä on aina ollut vakiintunut asema niiden tapojen joukossa, joilla Pyhä Henki vaikuttaa seurakunnassa. Myös myöhempi amerikkalainen niin sanottu menestyksen teologia ammentaa dynaamisia vaikutuksia käsittelevistä kirjoituksista.
Jumaluusopin ja eksegetiikan tutkija, tuomiolukkari Älä-Tee-Huorin Hämäläinen arvioi, että kiistan keskellä on unohtunut se perusasia, että pyhiä kirjoituksia tulisi aina tarkastella kirjaimellisen asunsa ohella vertauskuvallisesti. Tällä tavoin nyt käsillä oleva kiista löytää nopeasti ratkaisun.
”Tässä varhaisemmassa tekstissä pistää heti silmään, miten sen kirjoittaja etäännyttää itsensä aiheesta ja toteaa, että tämä mystinen entiteetti ’empiirinen tutkimus’ asettaa dynaamiset vaikutukset kyseenalaiseksi, ei hän itse. Vaikka meillä ei olekaan selkeää tietoa siitä, mikä tai kuka tällainen ’empiirinen tutkimus’ oikeastaan on, sillä todennäköisesti viitataan vertauskuvallisesti johonkin senaikaiseen lahkoon tai kilpailevaan pakanauskoon, joka ei tunnusta näitä meille yhteisiä opinkappaleita. Näin ollen tulkinta kääntyy päälaelleen, ja kriittiseltä vaikuttanut tekstinkohta onkin kirjoittajan oma kiihkeä tunnustus dynaamisten vaikutusten puolesta. Myöhempi teksti vain korostaa samaa näkökantaa, vain selkeämmin ilmaistuna. Näennäinen ristiriita versioiden väliltä katoaa”, Hämäläinen selittää.
Satakuntalaisessa Iso-Hylätyn koulussa oppilaat harjoittelevat messuamaan kolmiäänisesti ”TOGETHER PROCLAIMING WAR – WORLDS ENDING FOREVERMORE”. Photo by Kenny Eliason on Unsplash
(VIEREMÄ) Odotetut euroviisukarnevaalit ovat vihdoin alkamassa, ja suomalaisten tunnelmat ovat korkealla – olemmehan tällä kertaa mukana peräti kahden artistin voimalla, kun vöyriläinen huumoriyhtye KAJ edustaa Ruotsia ja tamperelainen huumorilaulaja Erika Vikman Suomea.
Perinteisesti viisurallatukset ovat olleet erityisesti perheen pienimpien mieleen, mutta miten käy tällä kertaa, kun toinen esiintyjistä laulaa murteellisella ruotsilla ja toisen kappaleen iskulause on niin ikään kieleltään vieras ja seksiin sekä orgasmiin viittavilta merkityksiltään tietysti uppo-outo niin pikkulapsille kuin enemmistölle kulttuuriväestä?
Lehden lifestyletoimittaja Pirjo Labia kierteli alkuviikolla alueen kouluja kyselemässä lapsilta, miten viisuhitit heidän suussaan vääntyvät, kunnes rehtori soitti poliisit. Kas näin hassunkurisesti pikku LasseSvartahrid, 9, rallatti KAJ’n saunakuplettia:
”En ukjent stemme kalte, fra tårnet hvor ingen bodde, fra bortenfor skogen – hvor intet levde!” heläytti Lasse riemuissaan, ja sekös hymyilytti niin meitä kuin välitunti-ehdonalaisvalvojaakin.
Erika Vikmanin kappale on puhuttanut niin aiheensa kuin show’nsa vuoksi ja saanut monet pohtimaan, ovatko ylenpalttinen seksuaalisuus ja helvetin huono musiikki ylipäätään hyväksi lasten kehitykselle. Sakinhivutuksesta tavoitettu HanneleQuorthon, 7, kuitenkin kertoi että viisu on ollut c-luokan suosikki koko kevään:
”Drunt am oidn Båch, geh’ i am Mondliacht nåch, immer diafa nei in Woid, d’Nacht is finsta und so greislig koid!” kajautti hän kirkkaalla äänellä aikuisten suureksi iloksi.
Hankalien kielten vuoksi viisuversioita on liki yhtä monta kuin tulkitsijaakin, siksipä joidenkin lasten suussa ruotsi ja saksa voivat vääntyä heille tutummaksi englanniksi. Tällöin Ich komme -hokemasta voi tulla foneettisesti hyvin samankaltainen Only death is real.
Lasten mielikuvituksen lentoa on osassa kouluista aktiivisesti kannustettu, ja niinpä esimerkiksi Ylä-Tarkkiksen peruskoulussa oppilaat laulavat kevätjuhlassa tuttujen veisujen ohella oman Bara Bada Bastun – omilla lapsellisilla sanoituksillaan tietysti:
”Ut fra tåken, ut fra mørke, ut fra fjellets store skygge. Drømmens slott…” kaikuu harmoonin säestyksellä juhlasalin seinistä. On kevät.
(ROOMA) Ympäristöjärjestöt ovat ottaneet ilolla vastaan Vatikaanin konklaavin tuoreen paavivalinnan. Pyhän Pietarin erehtymättömäksi seuraajaksi valittu kardinaali Robert Francis Prevost, taitelijanimeltään Nuclear Holocausto Vengeance XIV, on kuukausikaupalla alle 70-vuotias, mikä voi tarkoittaa merkittävää vähennystä Vatikaanin pienhiukkaspäästöihin.
”Ukko kuolee, savu nousee, meitsi köhii. Ei ole kivaa. Mutta ehkä tämä nuori mies pysyy hengissä niin kauan, että ilma vähän kirkastuu”, toteaa Maameren ystävät -järjestön vasen puolustaja Graeme Le Guin.
Le Guin, joka nimestään huolimatta kiistää olevansa liskoihminen, ehdottaa myös tulevaisuudessa synergiaa vanhan paavin kuoleman ja uuden valitsemisen välillä. Avainsana on krematointi.
”Joo, ukko, kuolee, savu nousee, meitsi köhii. Mutta sentään se tapahtuisi vain kerran.”
Paavin terveydestä vastaavan Vatikaanin turvallisuuspalvelun johtaja eli vastavastapaavipäällikkö Hannes Veitsi pitää ehdotusta varteenotettavana, mutta näkee siinä käytännön hankaluuksia. Konklaavin on esimerkiksi hankala arvioida etukäteen, montako äänestyskierrosta tarvitaan. Se tekee sopivien pesällisten rakentamisesta vaikeaa. Ongelmia voi tulla myös silloin, kun uudesta paavista löytyy sopu.
”Katolisen kirkon johtajan sydämellä ei perinteisesti ole saatu muuta kuin mustaa savua”, Veitsi toteaa.
Le Guin muistuttaa myös, että paavi kannattaa oikeaoppisesti sytyttää päältä. Aivan päällimmäisiksi kannattaa laittaa mahdollisimman kuivia sytykkeitä, kuten tuohta, broadsheet-kokoisia sanomalehtiä tai Lissabonin patriarkkaa koskevia bullia 1700-luvulta. Palavaa pensasta ei kannata käyttää, koska se kyllä syttyy hyvin, mutta sammuttaminen on hankalaa.
”Näin palaminen etenee ylhäältä alaspäin, paloilmaa riittää hyvin, päästöt ovat pienemmät ja paavi pääsee taivaaseen paljon vähemmän muita kiusaavana”, Le Guin vinkkaa.
Jos nämäkin maanalaiset parkkipaikat sijaitsisivat kantakaupungissa kadunvarressa, ne tehostaisivat merkittävällä tavalla jyystämisen määrää maassamme, kertovat kyselyt. Photo by Egor Myznik on Unsplash
(LAAJASALO) Suomalaistutkijat ovat tekemässä läpimurron lapsiluvun romahduksen syiden selvittämisessä. Vapaarahoitteisen korrelaatiohuippuyksikön tuoreen tutkimuksen mukaan syntyvyys putoaa, kun kadunvarsien parkkipaikat ja varsinkin maksuttomat parkkipaikat vähenevät. Näyttö on vastaansanomaton, kertoo nettoveronmaksun työelämäprofessori Val Lesmann.
”Jos katsotaan asiaa kyselytutkimusten valossa, niin vielä 1970-80-luvuilla suurin osa suomalaisista kertoo ajaneensa yksityisautolla Helsingin keskustaan ostamaan Kauppatorilta jäätelöä, kalliita laukkuja Esplanadilta sekä panemaan. Kaiken tämän ehtona oli halpa tai maksuton kadunvarsipaikka, joka on nykyisin lähes sukupuuttoon kuollutlaji. Parkkipaikkamonimuotoisuuden heikkeneminen on yksi aikamme suuria ympäristökysymyksiä”, hän kertoo.
Lesmann muistuttaa, että historiallisesta näkökulmasta yhteys on vielä selkeämpi. Esimerkiksi 1800-luvun lopussa pääkaupunkiseudulla ei ollut käytännössä minkäänlaisia rajoituksia autojen pysäköinnille. ”Ja nussittiinko silloin? Totta maar!” hän huomauttaa.
Autoilun edellytysten kehittäminen voisikin olla kustannustehokas tapa yhdellä iskulla nujertaa lapsiluvun väheneminen ja keskustan näivettyminen, kun kadunpientareet täyttyisivät iloisesti kopuloivista ja kuluttavista kansalaisista. Lehden kaupunkitoimituksen erikoistoimittaja Halldor Gravlaxness pani tämänviikkoisessa kolumnissaan toivonsa erityisesti Helsingin sosialidemokraatteihin.
”Demarit ovat jo pari vuotta sanoneet olevansa vastavoima kylmälle oikeistolaiselle politiikalle, joten uskon että tulevalla valtuustokaudella saamme kaupunkiin vasemmistolaiset autotunnelit ja runsaasti lisää vasemmistolaisia yksityisautokaistoja”, arvioi Gravlaxness.
Yhteisöllinen vähemmistöjen pilkkaaminen ei enää kannattelekaan maaseutua
Ongelma ei koske kuitenkaan vain suuria kaupunkeja. Maaseudulla parkkipaikkakadon ohella väestöpohjaa ohentaa muuttoliike, jonka tyrehdyttämiseksi ei ole vuosikymmenten yrityksistä huolimatta löydetty ratkaisua.
”Pulma on visainen. On kokeiltu taloudellisten tukien lisäämistä maaseutukunnille, valtionosuuksien kasvattamista maaseutukunnille ja jopa rahan lappaamista maaseutukunnille, mutta mikään näistä keinoista ei ole osoittautunut toimivaksi”, päivittelee maakuntajohtaja Jorma Alijäämä.
Edes kuuluisasta suomalaisesta maakuntahengestä ja paikallisesta vahvasta yhteisöllisyydestä ei ole ollut apua, synkistelee Perä-Kurttaanjoen kyläpäällikkö Martti Äijä–Äijä:
”Yli viidenkymmenen vuoden ajan Suomen kylissä on johdonmukaisesti toimittu yhteisen kasvuohjelman ohjeistuksen mukaisesti, eli ei tänne tartte tulla kuka säkin luulet olevasi ootkohan homo, mutta odotettua uutta kukoistusta ei ole näkynyt, varmaankin juuri yksityisautoiluun kohdistuvan ideologisen painostuksen vuoksi.”
”Todennäköisesti joudumme päivittämään ohjelmaa ja etsimään seuraavan vähemmistön, jota pilkata”, hän innovoi.
(ALAJÄRVI) Espoossa koettiin ensin kauhunhetkiä ja sitten ilonpurkauksia keskiviikkona, kun uhkaavat tragediat muuttuivat hallituksen kasvutoimien seurauksena menestystarinoiksi. Päivän sankari oli paikallinen suurituloinen Teemu Parkkipaikka, joka vain parin tunnin aikana pelasti lapsen palavasta talosta, nouti koiranpennun turvaan järvenselältä, auttoi kolme mummoa vilkkaan kadun yli ja samalla tuotti runsaasti verotuloja, joilla rahoitetaan kaikkien suomalaisten palveluita ja hyvinvointia.
Mikä on moisen urhoollisuuden selittäjä? Parkkipaikka suhtautuu urotekoihinsa vaatimattomasti – hänen mukaansa kaikki johtuu vain siitä, että esteet ahkeruudelle on yhteisin voimin poistettu.
”Kun viime viikolla kuulin hallituksen aikovan kehysriihessä laskea suurituloisimpien verotusta ja etenkin rajata marginaaliveroasteita, tiesin, että aikani on tullut. Jo seuraavana iltapäivänä ajoin tiehensä takapihalla sinitiaista ahdistelleen näädän, nostin 220kg suorille käsille ja juoksin puolimaratonin 13 kilometrissä – ja se oli vasta alkua”, iloitsee Parkkipaikka.
Hän kertoo, että olisi jo aiemmin kovasti halunnut lisätä työtuntiensa määrää, mutta kun hän yritti mennä toimistolle takomaan lisää myyntikatetta, seisoi ovensuussa jopa yli 55 prosentin marginaalivero ja väkivalloin esti häntä pääsemästä ovesta sisään. Joinakin kertoina marginaalivero oli myös piilottanut Parkkipaikan hiiren sekä näppäimistön, laittanut purukumia työtuolille ja julkaissut firman intrassa ilkeitä juoruja pikkujoulujen jatkoilta talousosaston Pirjon kanssa.
Korkean verotuksen puolustajat ovat kateellisia
Kriitikkojen mielestä on erittäin epätodennäköistä, että veroale lisäisi tehtyjen työtuntien määrää, eikä aiempi tutkimus esimerkiksi Ruotsin muutoksista tällaista tulkintaa heidän mukaansa tue. Espoolainen aito esimerkki kuitenkin todistaa, että kritiikeissä lienee enemmän kyse kateudesta tai talkoohengen puutteesta.
Parkkipaikka onkin jo toiminut innoituksena lähistöllä asuvalle erikoislääkäri Petri Verorälssille. Hän aikoo välittömästi lopettaa nelipäiväisen työviikon tekemisen yksityisellä lääkäriasemalla työterveystehtävissä ja siirtyä jopa kahdeksanpäiväiseen malliin terveyskeskuksessa muuttotappioalueella.
”Suoraan sanoen vituttikin viettää enemmän aikaa perheen ja ystävien kanssa, autella ikääntyviä vanhempia arjessa tai harrastaa perhokalastusta. Onneksi kannustimet on vihdoin mitoitettu oikein, koska enemmän kuin vapaa-ajasta tykkään kuunnella päivät pääksytysten potilaiden ruikutusta keksityistä vaivoistaan tai ronkkia vanhusten peräsuolia. Vaimokin tykkää”, sanoo Verorälssi ilahtuneena.
Puoliväliriihessä linjatuilla toimilla tuetaan vahvaa ja vakaata talouskasvua. Photo by Luke Jernejcic on Unsplash
(VALTIONEUVOSTO) Pääministeri Petteri Orpon hallitus on sopinut vuosien 2026–2029 julkisen talouden suunnitelmasta. Tehtyjen päätösten ytimessä ovat Suomen talouskasvun edellytysten vahvistaminen sekä Suomen ja suomalaisten turvallisuus. Samalla hallitus huolehtii julkisen talouden kestävyydestä. Kasvupaketti rahoitetaan vastuullisesti muita julkisen talouden tuloja lisäävillä ja menoja vähentävillä toimilla.
”Suomalainen hyvinvointi turvataan vain työllä ja yrittämisellä. Teemme nyt ratkaisuja, jotka parantavat työn kannustavuutta ja suomalaisten ostovoimaa tuntuvasti, ja joilla saamme talouskasvua liikkeelle. Jo aiemmin ja nyt tehtyjen kasvutoimien kokonaisuudella varmistamme, että Suomi pystyy entistä paremmin kilpailemaan investoinneista”, pääministeri Petteri Orpo sanoo.
Hallitus on jo aiemmin tekemillään päätöksillä lisännyt Suomen houkuttelevuutta investointiympäristönä. Uudistukset työmarkkinoille, mittavat panostukset tutkimukseen ja kehitykseen sekä varmaan ja puhtaaseen energiaan täydentyvät nyt kasvutoimilla, jotka vahvistavat erityisesti työn, yrittämisen ja investointien edellytyksiä. Hallitus on rakentanut kokonaisuuden hyödyntäen muun muassa Risto Murron johtaman kasvutyöryhmän raporttia.
Hallitus pitää kiinni tavoitteestaan vakauttaa julkisen talouden velkasuhteen kasvu hallituskauden aikana. Hallitus on myös sitoutunut noudattamaan valtiontalouden menoja koskevaa kehysmenettelyä ja hallitusohjelman mukaista kehyspäätöstä. Vastuullinen taloudenpito edellyttää, että kasvua tukevista toimista aiheutuvia verotulomenetyksiä kompensoidaan muilla julkisen talouden tuloja lisäävillä ja menoja säästävillä toimilla. Menosäästöillä varmistetaan myös valtion menokehysten noudattaminen.
Poimintoja:
Saattohoito: Toteutetaan pikaisesti lain sanamuotojen tarkennus, jotta jokaiselle tulee lakisääteinen oikeus saattohoitoon.
Moni kokee perinteisen lippuäänestämisen hankalaksi, etenkin jos äänestyslippua yrittää tunkea uurnaan poikittain tai koittaa äänestyspaikan sijaan äänestää Mähösen luona. Photo by Element5 Digital on Unsplash
(KONTIOLAHTI) Kevään kunta- ja aluevaalien heikko äänestysvilkkaus on saanut monet huolissaan olevat tutkijat huolestumaan suomalaisen demokratian tilasta. Kansainvälisessä äänestysvertailussa Suomi jääkin selvästi useiden vireiden kansalaisyhteiskuntien kuten Turkmenistanin ja Valko-Venäjän taakse.
Yhdeksi ratkaisuksi ongelmaan on ehdotettu sähköistä äänestämistä, koska tutkijoiden mukaan enemmistö suomalaisista ei haluaisi mennä ulos tai ei osaa käyttää kynää tai tunne numeroita. Sähköisessä äänestämisessä hankalat, joskus jopa neljä eri lukua sisältävät ehdokasnumerot voitaisiin korvata esimerkiksi lystikkäillä ja samaistuttavilla eläinhahmoilla.
Vielä merkittävämpiä voisivat olla vaikutukset eri vähemmistöjen äänestysaktiivisuuteen. Sähköistä äänestämistä koskevissa selvityksissä on todettu, että se voisi lisätä merkittävästi muun muassa venäjänvenäläisten osallistumista vaaleihin. Parhaimmillaan äänestysaktiivisuus voisi nousta selvästi yli 110 prosentin. Aivan viime aikoina myös yhdysvaltainamerikkalaisten kiinnostus suomalaisia vaaleja kohtaan on kasvanut, mihin tarpeeseen sähköinen äänestys voisi avata uusia portteja.
”On muistettava, että selvitysten mukaan sähköinen äänestäminen tulisi myös jumalattoman kalliiksi, ja koska kalliit asiat ovat laadukkaita, on tämä merkittävä argumentti uudistuksen puolesta”, sanoo politiikan tutkija Hannu Warumm.
