Suomen työmarkkinat ovat Satosen ministerikauden jäljiltä erinomaisessa kunnossa. Photo by Stephen Radford on Unsplash
(EDUSKUNTA) Väistyvän työministerin Arto Satosen (lol) mahdollisesta Kela-pestistä on noussut myrsky. Satosen pääjohtajaehdokkuus on herättänyt runsaasti keskustelua, koska nimitystä voitaisiin pitää poliittisena. Lisäksi Satosta pidetään asiantuntijapiireissä muun muassa ”ihan vitun toistaitoisena” kyseiseenkin tehtävään.
Kokoomuksen riveistä kritiikki tyrmätään ykskantaan. Puoluetoimiston strategiaosaston pääsihteeri Mikko-Dille Roisto huomauttaa, että kokoomus on kautta vuosien johdonmukaisesti vastustanut muiden puolueiden poliittisia virkanimityksiä.
”Ja mitä ehdokkaan ammattitaitoon tulee, niin eihän hän tiennyt töistäkään yhtään mitään ennen työministerinuraansa ja katsokaa millaista jälkeä on syntynyt!” myhäilee Roisto.
Myös puoluetoveri Jalmari Kehveli puolustaa nimitystä ja muistuttaa, että Satonen toisi raikasta ajattelua Kelan johtoon: koska hän ei ymmärrä sektorista tuon taivaallista, hän voisi välttää vanhakantaisen luutuneen päätöksenteon sudenkuopat.
”Kun Herra antaa viran, hän antaa myös hyvän palkan ja luontoisedut, kuten sanonta kuuluu”, Kehveli vakuuttaa.
Siinä missä aiemmat sukupolvet joutuivat työläästi kirjoittamaan ja ajattelemaan ajatuksensa itse, vapauttaa Lehden tuleva tekoälyavusteinen sovellus lukijat ja tekijät kummastakin arkea kuormittavasta askareesta. Photo by Micah Boswell on Unsplash
(AHOLAITA) Suomalaisen mediakentän lippulaiva Lehti lisää tuntuvasti äänisisältöjensä määrää. Uudistuksella halutaan vastata journalismin muuttuviin kulutustottumuksiin, kun juttuja halutaan yhä enemmän kuunnella, koska niitä osataan yhä vähemmän lukea. Lehden audioyksikön päällikkö Jeppe-Koira kertoo, että muutos toteutetaan monessa vaiheessa, jotta saataisiin kerättyä tarkkaa dataa tilaajien mieltymyksistä, ja koska johtoryhmä ryyppäsi enimmän osan käteiskassaa toissaviikonloppuna Loimaalla.
”Ensimmäisessä vaiheessa, joka on jo lanseerattu kaikessa hiljaisuudessa, lukijoille tarjotaan mahdollisuus lukea itse haluamansa jutut suoraan ruudulta ääneen ja nauttia näin täysin vapaavalintaisesti ainutlaatuisista sisällöistämme uniikilla portaattomalla lukunopeuden ja äänenvoimakkuuden säädöllä”, iloitsee Jeppe ja kehottaa kaikkia lukijoitamme kokeilemaan elämystä vaikka saman tien.
Palvelu toimii kaikilla selaimilla ja päätelaitteilla. Käyttöliittymää muokataan samalla käyttäjäystävällisemmäksi niin, että juttuihin lisätään tavuviivat.
Jatkossa audiosisältöjen palvelua on määrä kehittää entisestään. Jeppe arvioi, että konsernin omaa innovointia edustava Pylly-koneääni saadaan pilottikäyttöön kesän aikana, ja jo ennen vuodenvaihdetta tavoitteena on tekoälyn lisääminen kiinteäksi osaksi kaikkea tekemistä.
”Visiona on, että pian tekoäly kirjoittaa kaikki jutut ja lukee ne ääneen, minkä jälkeen tilaajan omalle matkapuhelimelle ladattavan Lehti-sovelluksen nauhoitustoiminto kuuntelee ne ja lähettää lukijapalautteen kommenttipalstalle. Näin sekä sisältöjen kuluttaminen että tuottaminen voidaan hoitaa tehokkaasti ilman hidastavia tekijöitä samalla maksimaalinen sitoutuminen tuottaen”, Jeppe kuvailee.
Alan sisäisessä keskustelussa on kritisoitu sitä, että uusi teknologia saattaa vähentää journalistisen työn määrää toimituksissa ja johtaa taas irtisanomiskierroksiin. Jepen mukaan tarkoituksena on päinvastoin siirtää vaivalloisia ja vähemmän olennaisia rutiinitöitä kuten sisältöjen luomista ja ideointia koneille ja antaa ihmisille aikaa keskittyä ydintehtäviin, kuten keskijohdon kokouksiin.
”Joku tietysti voisi pitää ylipäätään tällaista kehitystä epätoivottavana. Mutta kun lukijat eivät enää osaa lukea ja toimittajat eivät kirjoittaa, on synergiaedut helppo havaita”, Jeppe sanoo.
Jepen mukaan jo muutamassa vuodessa vähemmän tärkeät oheistehtävät voidaan toinen toisensa jälkeen automatisoida niin täydellisesti, että jäljelle jää vain kotimaisen journalismin kaikkein timanttisin ydin, eli katteeton itsekorostus.
Havainnekuva Yhdysvalloista vuonna 2026. (Lähde: Valkoinen talo) Photo by Simon Champagne on Unsplash
(EL PASO) Yhdysvaltain presidentti Donald Trump (pnf) on ehdolla arvostetun ympäristöpalkinnon saajaksi. Useat maineikkaat luonnonsuojelun ja taloustieteen vaikuttajat esittävät Trumpille kunniamainintaa vuoden 2025 vaikuttavimmasta degrowth-teosta keskiviikkoisen tullipäätöksensä ansiosta.
Yhdysvallat määräsi tulleja lähes kaikille maailman maille, koska ne ovat olleet ihan epistä ja sitäpaitsi toi alotti. Ulkopuolelle jäi vain muutamia valtioita, kuten presidentin oma vaalipiiri Venäjä. Palkintolautakunnan edustaja Katherine Noworth sanoi perusteluissaan, että Yhdysvaltain uusi globaaliin talouskasvuun kriittisesti suhtautuva linja on tervetullut muutos uusklassisen taloustieteen dogmien hallitsemaan politiikkaan.
Noworth tunnetaan niin sanotusta muffinssitalous-teoriastaan, jonka mukaan perinteinen talous on ihan epistä ja sitäpaitsi toi alotti. Teorialla on ollut viime vuosina suuri kannatus muun muassa naapurin hipin ja abiturienttien keskuudessa.
Toistaiseksi on epävarmaa, miten muut valtiot suhtautuvat tullipäätökseen. Trump itse on kuitenkin ilmoittanut, että ellei vastausta kuulu, hän pidättää hengitystään niin kauan, että hänelle tapahtuu jotain.
(RITARIHUONE) Eduskunnan oppositiopuolueet jakoivat tiistaina poikkeuksellisia kiitoksia pääministeri Petteri Orpolle (kok) tämän osoitettua jämäkkää päättäväisyyttä ja lujaa johtajuutta eheytyshoitoja koskevassa lainvalmistelukiistassa. Orpo totesi aamulla käytävähaastattelussa, että on ilmiselvää, että hallituksen tulee noudattaa eduskunnan ilmaisemaa tahtoa ja ryhtyä ripeään lainvalmisteluun hyväksytyn kansalaisaloitteen mukaisesti.
Oikeusministeri Leena Meri (tööt) oli aiemmin todennut, ettei asiassa ole edellytyksiä edetä, koska lainvalmistelu on ruuhkautunut ja eipä paljon kiinnosta homot. Orpon mukaan oikeusministeri ei kuitenkaan voi toimia eduskunnan enemmistöä vastaan.
Orpo on kuluvan vaalikauden aikana myös useasti aiemmin uhmannut hallituskumppaniensa tahtoa vahvalla esimerkillään ja saanut aikaan useita muutoksia mm. hallitusohjelman alun perin kireisiin sosiaaliturva- ja maahanmuuttolinjauksiin, jotka hänen mukaansa olisivat vaarantaneet hyvinvointivaltion perustaa ja Suomen kansainvälisiä sitoumuksia. Pääministeri on myös tarmokkaasti puuttunut hallituskumppanien rasistisiin lausumiin.
”Kokoomus haluaa kehittää Suomea vapaaseen, länsimaiseen yhteiskuntajärjestykseen perustuvana avoimena yhteiskuntana, jossa yksilönvapaus ja ihmisoikeudet on turvattu”, Orpo huomautti.
Tämänkin rappiotilan paikalla voisi olla lupaava innovaatio, jos vain yritysten kannustimista pidettäisiin parempaa huolta. Photo by Lee Blanchflower on Unsplash
(NOUSIAINEN) Suomen talous on madellut jo vuosia ja kasvun idut ovat jääneet oraalle, vaikka poliitikot ovat jo pitkään panostaneet perinteiseen hyväksi todettuun myötäsykliseen talouspolitiikkaan. Suuryritykset ja muut talouden voimatekijät peräänkuuluttavatkin nyt erityistä talvisodan henkeä, yhteisöverovähennyskelpoisessa muodossa, jotta maamme nousisi uuteen kukoistukseen.
”Elinkeinoelämä on ollut aina valmis tekemään kaiken voitavansa, mihin yritystuki suinkin yltää, niin myös tällä kertaa. Suomi on tunnettu siitä, että tiukan paikan tullen meillä yhdistetään voimat ja ryhdytään rehteihin talkoisiin, listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennus säilyttäen”, muistuttaa Elinkeinoelämän keskusvallan kaleeripäällikkö Zacharias Sika.
Sian mukaan olisi kuitenkin suotavaa, että valtiovalta tekisi julkisen talouden vaikeasta tilanteesta huolimatta pieniä, mutta kannustavia vastaantuloja yrityksille ottaen huomioon haastavan investointiympäristön ja toisaalta työntekijäpuolen hallituskauden aikana saamat mittavat etuudet.
”Hallitushan on määrätietoisesti toiminut jo parin vuoden ajan sanoisinko työntekijän lukuun. Ajatellaan vaikka tehtyjä muutoksia ansiosidonnaiseen turvaan, joilla nimenomaan taataan nopeampi työllistyminen sopivaan työhön, niin ovathan nämä jo aikamoinen kultainen laskuvarjo monen paikkansa menettävän toimitusjohtajan ahdinkoon verrattuna”, Sika toteaa.
”Toisena esimerkkinä nostaisin tämän muutoksen, että irtisanomiseen tarvitaan edelleen syy. Syy! Anteeksi, mutta lähimmissä verrokkimaissamme Etelä-Sudanissa ja Nicaraguassa varmaan naurettaisiin katketakseen tällaisille kultapossukerhosäännöille. Mutta ymmärrämme toki, että työmarkkinoilla tasapuolisuus on tärkeää ja eri osapuolten on voitava tuntea itsensä kuulluksi. Tämä on meillekin ollut aina tärkeä periaate. Reiluuttahan tässä vain haetaan”, muistuttaa Sika.
Elinkeinoelämän yhteisjulistus ”Karaa pyllyyn plebeijille” luovutettiin tällä viikolla pääministeri Petteri Purralle (amk). Sen on allekirjoittanut yli 200 eri toimijaa ja Mähönen.
”Roses are red / Hallitus is blue / Tässä kara pyllyyn / Just for you”, herkistyy Sika.
Kuvan talot eivät liity tapaukseen, mutta emme nähneet tapahtumapaikalle asti toimituksen parvekkeelta edes pisimmällä teleobjektiivilla. Photo by Julia Taubitz on Unsplash
(LAVIA) Eläinsuojelurikoksia, ympäristörikoksia, rakennusrikkomuksia – syntilista on pitkä ja saattaa vielä pidentyä, kun viranomaiset selvittävät Huvikumpu-kiinteistöön tehdyn laajan yhteisratsian jälkiseuraamuksia. Selvää on kuitenkin jo nyt, että pikkukylän rauha on peruuttamattomasti särkynyt ja että rakennuksen omistajaa odottavat raskaat syytteet ja korvausvaateet.
Tapahtumat käynnistyivät perjantaiaamuna nimettömän ilmiannon pohjalta. Poliisin turvaamana talon pihapiiriin saapuivat muun muassa tarkastuseläinlääkärin, rakennusvalvonnan ja pelastuslaitoksen ajoneuvot. Talon omistaja ja ilmeisesti ainut vakituinen asukas Peppi Pitkätossu, joka Interpolin ja pohjoismaiden poliisien tiedoissa tunnetaan myös valehenkilöllisyyksillä Pippi Långstrump ja Pipi Pikksukk, on otettu kiinni kuulusteluja varten. Häntä pidetään mahdollisesti väkivaltaisena ja vaarallisena.
Lehti kertoo poikkeuksellisesti epäillyn nimen jo tässä vaiheessa hänen yhteiskunnallisen asemansa vuoksi.
”Ylipäätään tapahtumapaikkaa ja kiinteistöä itseään voisi kuvailla niin että kaikki on vinksin vonksin – tai ainakin heikun keikun”, tiivistää rakennustarkastaja Ville-Otto Kuusinen tutkinnan tilanteen.
Kiinteistössä on eläinlääkärin alustavan tarkastuksen perusteella säilytetty säädösten vastaisesti ja ilman asianmukaisia eläintenpitoilmoituksia täysikasvuista hevosta ja maahan laittomasti salakuljetettua apinaa jopa vuosien ajan. Omistajan on myös kerrottu kerskailleen naapureilleen kirahvin kaltoinkohtelulla, mutta kyseistä eläintä ei ole ainakaan vielä tilalta löydetty.
”Poliisille on lisäksi tehty useita valituksia metelöinnistä ja muusta häiriökäyttäytymisestä. Ilmoituksen mukaan täällä on isommalla porukalla tartuttu torveen ja rumpuun ja pantu hyrskyn myrskyn”, kommentoi puolestaan poliisin tutkinnanjohtaja Timo Tisu.
Paikallislehdissä on spekuloitu, että KRP:n talousrikosyksikkö olisi samalla aloittanut tutkinnan Pitkätossun isän Tyynenmeren lounaisosiin perustamien offshore-yhtiöiden veroepäselvyyksistä sekä ihmiskauppaepäilyistä. Myös perheen Hopsu-jahdin kytköksiä Venäjän varjolaivastoon selvitetään.
Viranomaisten mukaan rikoksista epäilty kiinteistön omistaja ei ole toistaiseksi kommentoinut asiaa muuten kuin nauramalla hah hah haa.
Monikaan konfliktialueiden lapsi ei ole vielä täysin ymmärtänyt niitä etuja, joita vastuullisesti tuotettu jalkapuolisuus voisi heille elämässä antaa. Photo by Robert Collins on Unsplash
(KILJAVA) Kiristyvä turvallisuustilanne on tuomassa täyskäännöksen suomalaiseen puolustuspolitiikkaan, kertovat joistain asioista perillä olevat lähteet Lehdelle. Suomi on mahdollisesti jo pian seuraamassa Baltian maiden esimerkkiä ja ottamassa uudelleen käyttöön kiistellyt rauhanjalkaväkimiinat tai erillisjalkaväkimiinat, joilla nimillä ne nykykielessä paremmin tunnetaan.
Suomi liittyi miinat kieltäneeseen Ottawan sopimukseen vuonna 2012, koska niitä pidettiin harvinaisen vittumaisena keksintönä. Sittemmin on kuitenkin käynyt ilmi, että ratkaisu saattoi perustua kyseenalaiseen ajatteluun.
”Tuolloin mahdollisesti jossain piireissä arvioitiin, että emme muka olisikaan kaikki ankeita omaan perseeseemme pudonneita kusipäitä, jotka ovat ryhmämatkalla haadekseen bisnesluokassa, mutta se oli idealistista haihattelua. Myös asetekniikan eufemistisen kehityksen myöhempää nopeutta ei osattu vielä ennakoida”, kertoo turvallisuuspolitiikan asiantuntija Ilari Götterdämmerung.
Siinä missä sopimuksessa määritellyt miinat saattoivat aiheuttaa silmitöntä ja sattumanvaraista tuhoa siviiliväestölle vielä vuosia konfliktien jälkeen ja sulkea laajoja maa-alueita kaiken hyötykäytön ulkopuolelle, uudet rauhanmiinat ovat siitä erilaisia, etteivät ne tee yhtään ollenkansa niin, vakuuttavat asiantuntijat kautta kiven ja kannon.
”2010-lukuinen miina saattoi ehkä poikkeustapauksessa ja huolimattomasti – eli ulkomaalaisten – käyttämänä teoriassa olla riski, mutta uusi rauhanmiina vaikuttaa ainoastaan pahan puolelaisiin, ja niiden käyttäminen jo itsessään takaa, ettei niitä tarvitse edes käyttää”, perustelee puolustuskonsortio Königlich Württembergische Gewehrfabrikin viestintäjohtaja Viktor About. Hän huomauttaa, että Suomi voisi olla edelläkävijä ja valmistaa maailman vastuullisimmat sekä hiilineutraaleimmat erillismiinat.
”Jatkossa jokainen verisiksi riekaleiksi repeytynyt pikkuinen jalantynkä ja raastava kirkaisu voisi olla elävä muistutus Suomen vahvasta sitoutumisesta ilmastotavoitteisiin ja puhtaaseen siirtymään.”
Uusien kisojen maskottivaihtoehtoja esiteltiin medialle tällä viikolla. Photo by Towfiqu barbhuiya on Unsplash
(GRIMSTAD) Olympialaiset ja talvilajien MM-kisat ovat jo lähivuosina saamassa itselleen varteenotettavan kilpailijan, kun amerikkalainen Enhanced Games -hanke ja Norjan hiihtoliitto aloittavat laajamittaisen yhteistyön. Tavoitteena on yhdistää kummankin organisaation ydinosaaminen huippu-urheilun saralla.
”Alun perin tarkoiuksemme oli keskittyä vain kesälajeihin, mutta norjalaisten mukaantulo avaa uusia näköaloja talviurheilun puolella. Norjalaisethan ovat vähintään koko 2000-luvun edustaneet niin sanotun, ööh, valmennuksellisen ja niin kutsutun, siis, teknisen ja sanoisinko vielä, hmm, kilpailullisen osaamisen huippua etenkin hiihdossa ja uusimpien uutisten perusteella myös mäkihypyssä. Tämä nähtiin selvästi Trondheimin MM-kisoissa. Vastaavasti omilla taustajoukoillamme on vastaava, kröhm, kyvykkyys kesäpuolella”, hehkuttaa Enhanced Gamesin edustaja Andros Clostebol.
Norja voitti Trondheimissa jaossa olleista 25 kultamitalista peräti 40. Osasyynä ylivoimaan pidetään maan niin sanottujen, tuota, urheilullisten perinteiden lisäksi maan mittavia öljyvaroja, joista jalostetaan kotimaassa muun muassa hurskastelua ja ylimielisyyttä. Ne ovat vuosikymmeniä olleet Norjan menestyksen kulmakiviä.
Myös kansainvälinen tennisliitto on osoittanut kiinnostusta yhteistyöhön uuden yhteenliittymän kanssa, ja Clostebolin mukaan tenniksen nykyiset säännöt ja toimintamallit ovatkin täysin yhteensopivia heidän eettisten ohjeidensa kanssa. Norjassa uuden avauksen taas toivotaan kohottavan sikäläisen hiihtokansan tunnelmia, jotka ovat olleet hyvin alavireiset sen jälkeen kun kävi ilmi, että yhdessä kisassa kymmenen parhaan joukkoon mahtui myös ulkomainen hiihtäjä.
”Kuten yleensäkin urheilussa, tärkeintä ei ole voitto vaan kolmoisvoitto kaikilla matkoilla”, muistuttaa Norjan hiihtoliiton latumestari Börge Vidkun-Quisling.
Vaikutusarvioiden mukaan suomalaiset kansantanssit olisivat hyvinvointialueiden käytössä jopa 30 prosenttia tehokkaampia kuin eteläeurooppalaiset vastineensa. Photo by Jennie Clavel on Unsplash
(SÄÄKSJÄRVI) Pian valittavien uusien aluevaltuustojen tehtävänkuva saattaa muuttua huomattavasti aiempaa monipuolisemmaksi ja käytännönläheisemmäksi, selviää sosiaali- ja terveysministeriön valmisteluasiakirjoista. Siinä missä väistyvien valtuustojen tehtävänkuvissa korostuivat voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti kokoukset, palaverit, istunnot ja yleinen paskantaputtelu, halutaan jatkossa korostaa erityisesti sellaisia rooleja, joissa valtuustoilla on aitoa päätäntävaltaa ja -kykyä alueen elinvoiman lisäämiseen.
”Tällä hetkellähän tilanne on se, että aluevaltuustot käyttävät hyvinvointialueiden ylintä päätösvaltaa niiltä osin kuin sitä ei tosiasiassa käytä maan hallitus, mikä tarkoittaa että ei juuri miltään osin. Tämä on hyvinvointikyselyjen mukaan aiheuttanut paikoitellen hankalia tilanteita, kun valtuustojen asema on koettu muun muassa ’vitun turhaksi’ tai ’saatanalliseksi ajanhukaksi’. Tiedossa kuitenkin oli, että lainsäädäntöön saattaisi jäädä joitain valuvikoja, joiden paikkaaminen on kuitenkin melko yksinkertainen tehtävä”, sanoo STM:n kirkkoväärti Antti Kolepa.
Ministeriössä valmisteilla olevassa lakiuudistuksessa aluevaltuustoilta poistettaisiin tulevaisuudessa sellaiset hyvinvointialueen ja sosiaali- ja terveydenhuollon strategiaan, pelastustoimen palvelutasoon ja hyvinvointialueen talouteen liittyvät tehtävät, joista kuitenkin viime kädessä päättää hallitus, eli siis kaikki tällaiset tehtävät. Niiden tilalle on suunnitteilla esimerkiksi kansantansseja, puhdetöitä ja sijaistoimintoja.
”Koska hyvinvointialuejako noudattaa pääosin maakuntarajoja, esimerkiksi sellaisten alueellisten perinteiden kuten tanhuamisen tai suullisten traditioiden, eli kaskujen ja sananparsien, ylläpito soveltuisi valtuustoille erinomaisesti. Voi olla että paikka paikoin valtuustojen osaaminen yltäisi myös vaativampiin tehtäviin, kuten pahkanveistoon”, hahmottelee Kolepa. Priorisointi heijastaisi valmisteluasiakirjojen mukaan samalla erinomaisesti Marinin hallituksen aikana laaditun sote-uudistuksen perimmäistä maakunnallista henkeä.
Uudistushankkeessa sivutaan myös yhtä sote-uudistuksen kuuminta kiistakysymystä, eli alueellista verotusoikeutta. Kriitikoiden mielestä nykyinen rahoitusperiaate, jossa valtio rankaisee alueita alijäämäisistä tuloksista, mutta vastapainona rankaisee niitä ylijäämäisistä tuloksista ei luo riittäviä kannusteita tehokkaaseen taloudenpitoon.
Kolepan mukaan uusilla valtaoikeuksilla ryyditetyt valtuustot voisivat saada luvan rajoitettuihin verotuskokeiluihin esimerkiksi tilanteissa, joissa aluevaltuuston perinnejuhlan puffettiin on vaikkapa leivottu yhteisesti mokkapaloja ja valmistettu punaherukkamehua myyntiin. Näin verokannustinten vaikutusta päätöksentekoon voitaisiin ensin testata selkein satunnaistetuin kokein ja kerättyä tietoa käyttää mahdollisten uskaliaampien kokeilujen suunnittelussa.
”Kokonaisuutena näin leikkisästi voisi sanoa, että jos aikanaan oli tanssiva kongressi, niin meilläpä onkin nyt jenkkaava aluevaltuusto”, hän lohkaisee.
Havainnekuvassa kotimaisen Mannerheim-ohjuksen koelaukaisu Senaatintorilta itsenäisyyspäivänä. Photo by NASA on Unsplash
(PERKIÖ) Nopeasti muuttuva geopoliittinen tilanne voi lisätä painetta monille maille harkita oman ydinaseen hankkimista, arvioivat tutkijat. Myös Suomella olisi kyvykkyys ja motiivi oman aseistuksen rakentamiseen. Se toimisi pelotteena ja näyttäisi tosi siistiltä puolustusvoimain lippujuhlan paraatissa.
”Nykyinen paraati on, sanokaamme se suoraan, melkoisen säälittävä penkkariajelu, vain tylsemmillä kuoseilla. Huippukohtana joku kusisen maakuntaprikaatin kuhmuinen Pasi, kyydissä muutama gonahtanut varusmies. Mutta helvetin iso ydinohjus! Siinä on suuren maailman tyyliä”, arvioi ydinaseistukseen perehtynyt erikoistutkija, tohtori Kummahimo.
Kummahimo muistuttaa, että Suomella on valmiina jo monta tärkeää ydinasepalapelin osaa, kuten reaktoreita ja teknologista osaamista. Uraanin rikastamisessa tarvittavat sentrifugit voisi sijoittaa hyvään suojaan esimerkiksi Eurajoen ydinjätteen maanalaiseen loppusijoitustilaan Onkaloon. Aseiden testaukseen taas voitaisiin käyttää huonokuntoisia kirkkoja ja seurakuntakeskuksia, joiden purkukustannuksissa saavutettaisiin näin merkittävää säästöä.
”Synergiaedut omasta ydinasehankkeesta olisivat niin suuret, että on suorastaan kummallista, ettei sitä otettu osaksi Risto Murron kasvutyöryhmän raporttia. Suomalainen ydinaseklusteri kun nostaisi alamaissa mataneet t&k-panostukset uuteen kukoistukseen ja tekisi ihmeitä Suomen maineelle vihreän siirtymän investointikohteena”, ihmettelee Kummahimo.
Itse valmiiden aseiden sijoituspaikoista olisi odotettavissa melkoinen kilpailu maakuntien kesken, mutta Lehden saamien tietojen mukaan seuraavassa puolustusselonteon päivityksessä pohdinnassa olisi esimerkiksi Senaatintorin Aleksanteri-patsaan korvaaminen upouudella Mannerheim-ohjuksella. Samoin voitaisiin toimia Turun Puolalanmäen Lenin-rintakuvan kanssa. Näin annettaisiin myös selkeä ulkopoliittinen signaali arvopohjaisen realismin hengessä, luonnostekstissä todetaan.
Ydinsotatrauma kohentaisi yhteisöllisyyttä
Kriitikot ovat huomauttaneet, että kiihtyvä ydinasevarustelu toisi tullessaan monia vakavia ongelmia. Varustelu vie rahaa muista, mahdollisesti tärkeämmistä käyttökohteista, lisää konfliktien mahdollisuutta sekä sen todennäköisyyttä, että aivan kaikki räjähtää hevon vitun päreiksi. Kummahimo pitää tällaisia puheita vastuuttomina kansallisen turvallisuuden näkökulmasta ja uumoilee niissä piilevän takavuosikymmenten tunkkaisia suomettumisen sävyjä.
”Kritiikki ohittaa täysin myös muut yhteiskunnalliset ulottuvuudet ja varsinkin yhteisöllisyyden. Ydinsodan ja maailmanlopun pelko oli kahdeksankymmentäluvulla kasvaneiden keskeisiä trauman lähteitä, joten mikä toisi erilleen ajautuneita sukupolvia paremmin yhteen kuin se, että 2020-luvun lapsilla olisi tämä sama kokemus jaettavana vanhempiensa kanssa. Pommi on paras lääke polarisaatioon, sanovat sosiologitkin”, hän huomauttaa.
Toinen kritiikin kärki kohdistuu siihen, että muutama strateginen ydinase ei ehkä riittäisi uskottavan pelotteen muodostamiseen tai tuottaisi kykyä vastata hitaasti eskaloituvaan ydinkonfliktiin. Kummahimon mukaan tällaiset väitteet voivat olla osin hyvää tarkoittavia, mutta perustuvat jo vanhentuneeseen geopoliittiseen tutkimustietoon.
”Voi olla, että kourallinen strategisia aseita ei vielä tarkoittaisi, että Suomella olisi perinteisessä mielessä oma ydinasesateenvarjo, mutta kenties se jo olisi oikein tehokas cocktailvarjo, tai ainakin kalossit syyskelien varalle tai tai tai, sellainen kätevä kokoontaittuva sadeviitta, josta voi sokaisevan välähdyksen jälkeen pyyhkiä enimmät bekkerellit pois kuusenhavulla”, hän arvioi.
