Ajankohtaissähkeitä sunnuntaille

1

Mahdollinen uhka – Viimeisimpien tietojen mukaan jo sadat suomalaiset sosiologian ja viestinnän tutkijat ovat menettäneet järkensä tutustuessaan Suomi24-keskustelupalstan aineistoon. Keskusteluaineisto avautui tutkijoille keväällä. “Ja nyt olkiukko tanssii navetan katolla”, sopersi pakkopaitaan kääritty akatemiaprofessori Mats Ibaari.

Uhallinen mahdollisuus – Työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps.) harkitsee rikoslain lisäämistä Suomen lakikokoelmaan. Lindström sanoo olevansa valmis ns. rikoslain esittelemiseen, kunhan hän on ensin ottanut selvää, onko vastaavaa lakia kenties jo olemassa. Lindström pyytääkin Uuden Suomen bloginsa lukijoita kertomaan tilanteesta pikimmiten.

Mahdollistava uhkuus – Kittilän kunta suunnittelee mittavaa sijoitusta Fennovoiman ydinvoimalaan. Asiaa on valmisteltu kunnanhallituksessa, jonka arvioidaan esittävän asiaa kunnanhallitukselle lähiaikoina. Päätöstä on pohdittu laajalti myös kunnanhallituksessa, kertoo Kittilän vt. kunnanjohtajan viransijaisen varamies Esa Tutkinta.

Kansainväliset neuvottelut Suomen ydinohjelman diplomaattisesta ratkaisusta venyvät yhä

3

Mercury: The Kuiper MeltCreative Commons License NASA Goddard Space Flight Center

(TEHERAN) Jo vuosia käydyt kansainväliset keskustelut kiistellystä Suomen ydinohjelmasta uhkaavat edelleen venyä, kertovat uutistoimistot. Neuvottelujen takarajaa on kuitenkin mahdollista siirtää, uskoo muun muassa Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry (sd.).

Suomen ydinohjelma on useita vuosia ollut maailmanpolitiikan kuumia kiistakysymyksiä. Suomi vakuuttaa ydinohjelmansa olevan rauhanomainen, mutta varsinkin lännessä epäillään sen olevan vain savuverho hillittömälle perseilylle ja härskille aluepoliittiselle vedätykselle. Tämän puolestaan arvioidaan aiheuttavan epätasapainoa pohjoispohjalaisiin kunnanvaltuustoihin, jolla taas voi olla vakavia seurauksia geopoliittisestikin.

Suomen edustajat ovat moittineet lännen kritiikin olevan yksipuolista ja että pahimmillaan vastakkainasettelusta voi seurata monelle tosi paha mieli.

Tilannetta ovat entisestään kiristäneet julkisuuteen vuotaneet tuoreet satelliittikuvat, joiden mukaan Kroatia ei sijaitsekaan Suomessa, toisin kuin aiemmin on väitetty. Fennovoima-yhtiön tuoreen toimitusjohtajan Mohammed Said al-Sahafin mukaan kaikki on kuitenkin aivan kunnossa, eikä täällä ole mitään nähtävää kun nuo puutkin hupsista kaatuivat tuosta ihan itsekseen.

6

the maskCreative Commons License wolfgangfoto

(HANHIKIVI) Fennovoiman ydinvoimalahankkeen toteutuminen eteni taas askeleen tiistaina, kun sen rahoittajiin liittyi pitkään kaivattu eurooppalainen rahoittaja. Uusi tulokas omistajajoukossa on kroatialainen paikallinen mies, herra Motasor, joka kertoo säästäneensä hanketta varten pitkään muun muassa eläkkeestään ja palautuspulloista.

Lehden saamien tietojen mukaan aiesopimuksilla mukaan hankkeeseen olisivat mahdollisesti vielä lähdössä hollantilaisyhtiö van Bul, itäeurooppalainen energiakonsortio Iznop sekä suomalais-israelilaisessa omistuksessa oleva Oy Vey Ab.

Fennovoima-periaatepäätös edellyttää hankkeessa 60 prosentin kotimaista omistusosuutta, ja sanan “periaate” mukanaoloa tässä yhteydessä onkin pidetty varsin huvittavana myös kansainvälisesti.

HISTORIA-LEHTI: Uutta häkellyttävää tietoa – näin Normandian maihinnousu oikeasti tapahtui!

10

Normandy 2013Creative Commons License Archangel12

LEHDEN UUSI HISTORIA-LEHTI

Suomen nopeimmin kokonaistavoittavuuttaan lisäävä monimedia Lehti lanseeraa keskikesän kunniaksi uuden Historia-lehti-erikoisjulkaisun. Se tarjoaa lukijoille jännittäviä kertomuksia ja uutta tietoa historiallisista kansakunnan kohtalonhetkistä, eikä juttuja suinkaan ole kopioitu härskisti Wikipediasta tai ensimmäisestä yleisteoksesta, mikä toimituksen käsikirjastosta sattui silmiin osumaan vaikka ehkä vähän onkin. Aiheina ovat suomalaisten suosimat sota, sota, sota, grillaaminen ja sota. Tule mukaamme viihtymään, oppimaan uutta ja kasvattamaan kokonaistavoittavuuttamme. Sarjamme ensimmäisessä osassa paljastamme, miten maihinnousu Normandiaan vuonna 1943 1944 1944 oikeasti tapahtui!

Varhaiskesän aamu Ranskan pohjoisrannikolla valkeni kuulaana ja kirkkaana. Suomessa oli sodittu talvisota vain muutama vuotta aiemmin. Harva tiesi, että näillä hiekkarannoilla ja kivikoilla ratkaistaisiin pian toisen maailmansodan suuntaa tavalla, jota ei ollut nähty sitten talvisodan.

Normandian maihinnousu kesällä 1944 1944 1944 oli lopulta tuhoisa isku Adolf Hitlerin Saksalle, jonka kanssa Suomi ei tokikaan ollut liittolainen, tai jos vähän olikin, niin väkipakolla jouduttiin olemaan kun muut eivät halunneet ja joka tapauksessa pieni kansakunta maailman koskien kuohuissa tralalaa, niin siis, ja liittoutuneet olivat suunnitelleet ankaran salaisuuden vallitessa huimaa operaatiota. Sen yksityiskohdat olivat vuosikymmenten ajan vain aniharvojen tiedossa, mutta nyt Lehti on onnistunut ensi kertaa Historia-Lehteä varten selvittämään arkistojen kätköistä nämä häkellyttävät dokumentit.

Yhdysvaltain ja Britannian sodanjohdon huippusalainen ohje, päivättynä alkuvuodelle 1939 talvisotaan 1943 1944 osoittaa, että suunnitelmat olivat jo pitkällä. Näin maihinnousu oli sen mukaan määrä toteuttaa:

1. lastaa vitusti tyyppejä paattiin
2. aja paatti rantaan Normandiassa
3. hyppää paatista rannalle ns. “nouse maihin”
4. jatka matkaa Berliiniin

-yst terv Jaska

Operaation aattoon mennessä tämä jo sinällään ainutlaatuisen hienovarainen suunnitelma oli entisestään tarkentunut ottamaan huomioon vakoilijoilta saadut tiedustelutiedot natsien puolustuksen vahvuudesta sekä kokemukset talvisodasta. Näin merijalkaväen oli tarkoitus murtaa vihollisen vastarinta:

1. etsi natsi
2. ammu natsi
3. toista 1 ja 2 tarvittaessa
4. jatka matkaa Berliiniin

-sama

Kuten olemme sitten historiankirjoista tai ainakin Taistelutovereista ja Pelastakaa Sotamies Ryanista oppineet, tämä monimutkainen strategia toimi kuin kellokoneisto aivan pienintäkin yksityiskohtaa myöden. Samaa kertovat Lehden haltuunsa saamat asiakirjat, joiden yhdenmukaisuus alkuperäisten suunnitelmien kanssa on mykistävä. Näin operaation kulusta raportoitiin pian maihinnousun jälkeen liittoutuneiden sodanjohdolle:

1. lastattiin vitusti tyyppejä paattiin
2. ajettiin paatti rantaan Normandiassa
3. ai saatana, ai ai AAAAAA missä on sun pää, missä sun PÄÄ ON
4. hypättiin paatista rann VITTUAPUA miksimunpäälläonvertajapaskaa MISSÄ SUN PÄÄ ON
5. MÄ EN PÄÄSE POIS TÄSTÄ MÄ EN PÄÄSE POIS KENEN KÄSI TOI ON ONKO SE MINUN
6. 3. jatkettiin matkaa Berliiniin ja tota, ketäs noi hassunnäköiset piippaäijät on?

Maihinnousu oli päättynyt, ja sodan käännekohdasta muistuttivat normandialaisilla dyyneillä enää hylätyt bunkkerit, lokkien kirkuna ja tuhansia tonneja visvaa ja ulostetta, joilla oli joskus ollut nimi. Päivä oli voi vittu näitä hieman talvisodan jälkeen.

Sarjan seuraavassa osassa kerromme: Näin ammut Mainilan laukaukset turvallisesti!

Godot lupaa helteiden tulevan “viimeistään ensi viikolla”

5

NY Harbor rainstormCreative Commons License Ed

(JUVA) Viileä alkukesä on saanut monet jo haikailemaan auringonpaahteen perään. Helpotusta koleuteen on kuitenkin saapumassa pian: kuriirin lähettämän viestin mukaan Godot lupaa helteiden tulevan “viimeistään ensi viikolla“.

Lämmin säärintama saapuu Suomeen aivan lähipäivinä“, Godot jatkaa.

Hän huomauttaa, että Fennoskandiaa kesäkuun ajan riepotelleet matalapaineen keskukset ovat “näinä aikoina” väistymässä maamme pohjoispuolelle ja niiden paikan ottaa “just tässä kohta” korkeapaineen alue, joka voi jäädä paikoilleen viikkokausiksi juuri parhaana lomailukautena.

Helteet saapuvat minä päivänä hyvänsä“, Godot jatkaa.

“Huomenna voi jo olla kesän tähän asti kuumin päivä”, viesti päättyy.