Osasto: Tiede

Homeopatia, frenologia ja muut kovat tieteet

Rodoksenko lossi ratkaisu Välimeren pakolaisongelmaan?

1 010
5

Floating RaftsCreative Commons License Brian Holland

(LAMPEDUSA) Välimeren alati pahenevaan pakolaisongelmaan etsitään radikaalia ratkaisua. Kansainvälinen merenkulkujärjestö ja Aalto-yliopiston kehäpäätelmätieteen huippuyksikkö ehdottavat meren ylitse saarten kautta rakennettavaksi valtavaa lauttayhteyttä, joka ehkäisisi hukkumiskuolemat ja tyrehdyttäisi ihmissalakuljettajien bisneksen.

Ratkaisisiko siis iso lautta tämän kiperän pulman, huippuyksikön limoviikunavastaava, professori Kalervo O’Tannenbaum?
“Olemme nähneet tämän aluksen enemmän ikäänkuin lossina.”

Siis Rodoksenko lossina?
“Kyllä. Se olisi suorastaan maailman kahdeksas ihme, tämä Rodoksen k.o. lossi.”

Professori O’Tannenbaum, olisikohan tämä puujalka kenties nyt kulutettu loppuun?
“Taitaa olla.”

Ensi viikolla keskustelemme muun muassa siitä, monetko tosi isot tissit mahtuvat palindromiin.

Paikallinen mies näki sinimustan mekon Lapualla

5 694
4

museo della civiltà romana, E.U.R. rom, april 2005Creative Commons License seier+seier

(SACRAMENTO) Lapualainen paikallinen mies Eero Vähä-Natsi on selvittänyt ratkaisun koko internetiä loppuviikosta askarruttaneeseen ongelmaan kännykkäkuvan mekon oikeasta värityksestä.

Vähä-Natsin mukaan mekko on ilmiselvästi sinimusta.

“Itse asiassa puhuin kyllä paita-kravatti-yhdistelmästä enkä mistään hameista ja tuota, ei kai tämä nyt ole mikään halpa klikkimielessä tehty fascistivitsi?” hän kysyy.

Sinimustana on paikkakunnalla aikaisemmin nähty muun muassa naapurin korpikommarin naama kun alkoi raitilla vittuilla, sekä maailmankuva.

Kysymys mekon oikeasta väristä herätti runsaasti keskustelua verkossa, kun ihmiset tajusivat ajattelevansa mieluummin ihan mitä hyvänsä kuin omaa kurjaa elämäänsä ja epäonnistumisiaan.

“Nyt jos ette ala kalppia niin soitan Apusen Matille että täällä on taas jotain vihervasemmistolaisia toimittajia”, tervehtii Vähä-Natsi iloisesti lähtiessään.

Tutkijoiden kohutulos: Sodan ensimmäinen uhri ei ole totuus vaan naapurin mulkku

4 426
4

Pleasure and painCreative Commons License Tim J Keegan

(SMÖRREBRÖD) Sotien yhteiskunnallisista vaikutuksista on saatu uutta kuohuttavaa tietoa laajassa kansainvälisessä tutkimushankkeessa. Eurooppalaisten omankädenoikeustieteellisten tiedekuntien selvitys paljastaa, että yleisesti luultu totuus siitä, että sodan ensimmäinen uhri olisi totuus, ei pidä paikkaansa.

“Lähes kaikissa tutkituissa sodissa kävi kyllä niin, että ensimmäinen uhri oli ‘se naapurin mulkku’ tai joissakin harvinaisemmissa tapauksissa ‘hei vittu kukas sä oikein oot’, tai ‘oho se tais kuolla’ tai ‘paikallinen joukkoliikenteen matkakorttilukijan suunnittelija'”, kertoo tutkimushankkeen johtaja Heta Ytor.

Tutkijat kertovat, että myös muut vanhat uskomukset sodan luonteesta kaipaavat pikaista päivittämistä. Ytorin mukaan tarkemmat analyysit paljastavat muun muassa sen, että sota ei suinkaan ole diplomatian jatke, vaan “visvan, paskan ja veren täyteinen helvetti, jossa henkiinjääneiden ihmistorsojen mielet räjähtävät sirpaleiksi joita yritetään turhaan vuosikymmeniä paikata viinalla, vajaamitoitetuilla tukipalveluilla sekä tietämättömyyteen ja vihaan kiedotulla kansallisuusaatteella“.

Kaivaukset paljastivat sisu-sanan alkuperäisen merkityksen: “Hakataan joku erinäkönen saatana”

15 851
7

Algerien_5_0037Creative Commons License Patrick Gruban

(LEMMINKÄISEN TEMPPELI) Suomalaisuuden symbolina pidetyn sisun arvoitus on ratkennut. Suurimpien yliopistojen rahoittama vuosien mittainen arkeologinen tutkimushanke on onnistunut selvittämään myyttisen sanan alkuperän luolamaalauksia, vanhaa kansanrunoutta ja muinaishautoja tutkimalla. Tulos ei ollut yllätys.

“Noin tiiviisti voisi sanoa, että sisu on kautta historian tarkoittanut sitä, että mitäs jos kootaan joukko väkivaltaisia ääliöitä ja käydään pieksemässä joku erinäköinen tyyppi oikein porukalla”, kertoo tutkimushankkeen vetäjä Björn Waldegård.

Esimerkiksi Elias Lönnrotin arkistoista löytyi Kalevalan ulkopuolelle jätetty muinaiskarjalainen runo, jossa sisu tiettävästi mainitaan ensi kertaa kulttuuriperinnössämme:

Keräs kurja konkkaronkan/
konkkaronkan runkkareista/
katuja kuljeksimahan/
heikompiaan hakkaamahan/
noilla pohjolan poluilla/
sisun, suomen, syntymailla/

Paluu juurille alkanut

Kilpailevan teorian mukaan sisu olisi esiintynyt jo tätä aiemmin suonenjokisessa sananlaskussa “Sisukas rahvas – lapsia lahtas, sanoos Pörölän emäntä ko katupartion näki“. Tekstien samankaltaisuus on kuitenkin silmiinpistävä, tutkijat toteavat.

Myöhemmissä kirjoituksissa sisun merkitys olikin jo lähes vakiintunut, kuten 1700-lukuisessa Väisäsen Postillassa: “Sifulla ombi teiän syytä hengefä cilvoitella ja caici eri färiset hacata“.

Tutkijat huomauttavat, että myöhempinä vuosisatoina sisun arkipäiväinen merkitys kuitenkin painui kielessä unholaan ja sen korvasivat monenlaiset myyttiset vastineet. Nykypäivän kielenkäytössä sen sijaan sanan alkuperäinen tarkoitus on jälleen saanut vankan jalansijan: “Partioinnin tarkoitus on luoda turvallisuuden tunnetta suomalaisten keskuuteen ja pitää huolta kanssaihmisistä.

Ikkunaisku voi johtaa suomalaisen kanonisointiin

3 002
5

27 windowsCreative Commons License enki22

(NURPPOO) “Jos ikkuna hajoaa ilman, että siitä seuraa puoluetuen nostovaatimus ja natsirinnastus, onko kukaan enää Dianapuistolla selvinpäin” kuuluu eräs sosiologian klassisista kysymyksenasetteluista. Niin sanottu rikkinäisten ikkunoiden teoria on puhuttanut tiedepiirejä ja yhteiskunnallisia päättäjiä vuosikymmenet.

Nyt tämä vanhentuneeksikin moitittu malli on päivitetty nykyaikaan.

“Yliopistoissa on jo vuosia mietitty, miten tällaiset poliittiseen päätöksentekoon liittyvät mallit pätevät, kun perinteiselle puoluekentälle on tullut uusia liikkeitä, joiden toimintaa ei enää ohjaakaan puolueohjelma tai aate vaan kosto”, selittää professori Hans Aplast. Hän johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa Vittumainen tyhmyys, ilkeys ja ruikuttaminen Suomen ja suomalaisen sisun nykykuvana -tutkimusohjelmaa.

Varo vaaraa

Aplastin ryhmä on hakenut vastausta kysymykseen uusintamalla muun muassa kuuluisan ns. Milgramin tottelevaisuuskokeen. Siinä havaittiin, että aivan tavalliset ihmiset olivat valmiit alistamaan tuntemattoman koehenkilön jopa tuntikausien annostuksille eduskunnan kyselytuntia ja täysistuntopuheenvuoroja, vaikka tiedetään että jo muutaman millitossavaisen isku voi olla normaalilla älykkyysosamäärällä varustetulle ihmiselle hengenvaarallinen.

“Pahimmillaan ihmiset antoivat säälittä jopa kymmenen mikroturusen annoksia, vaikka koehenkilö rukoili häntä lopettamaan”, Aplast kertaa.

Testi vahvisti aiemmat hypoteesit auktoriteettiuskon voimasta. Ihmiset olivat hyvin valmiit tappavien iskujen jakamiseen, kun heille vain riittävän usein vakuutettiin että “netissä sanottiin näin“.

Tutkimusryhmän loppuraportin on määrä valmistua loppuvuodesta. Jo nyt näyttää kuitenkin selvältä, että selvityksen vaikutukset ovat kansainväliset. Vielä vahvistamattomien tietojen mukaan Vatikaani suunnittelee poliitikkona sekä yleisenä kaiken mahdollisen uhrina tunnetun Riikka Slunga-Poutsalon kanonisoimista rikkinäisten ikkunoiden marttyyriksi.