Osasto: Pääkirjoitus

Pääkirjoitukset

Pääkirjoituksesta tuli riesa

2 319
4

Done Manifesto James Provost

(HELSINKI) Useat lehdet ovat pitkään ja säntillisesti julkaisseet pääkirjoituksia, vaikka ideaa sellaiseksi ei olisikaan ja korvien välistä tulostuisi ponnistelusta huolimatta vain nariseva pieru.

Hyvään journalistiseen käytäntöön pääkirjoitus on toki kuulunut aina.

Pääkirjoituspakko on tyyppiesimerkki ideasta, jonka tarkoitus on hyvä, mutta jonka toteuttaminen käytännössä aiheuttaa lukijoissa aivoverenvuotoa.

Pääkirjoituspakolla halutaan puristaa jo ennestään uupuneista pääkirjoitustoimittajista viimeistekin mehut irti.

Nykyään toimittajan on helpompi ujuttaa paska teksti vaihtelevantasoisen massan sekaan ja toisaalta lukijan sivuuttaa uskomaton idiotismi olankohautuksella.

Pääkirjoituksien julkaisemisessa on monenlaista käytäntöä. Kaikki lehdet eivät sentään suostu julkaisemaan inhimillisen käsityskyvyn rajoja koettelevaa tuubaa.

Sitten on pääkirjoitustoimittajia, jotka ulostavat käteensä ja hierovat lämpimänkostean ajatussontaklöntin hartaudella vasten lukijansa kasvoja sen kummemmin kysymättä.

Joissain paikoissa pääkirjoituksille on varattu astia, johon lukija voi lukemansa pääkirjoituksen viskata ja huuhtoa alas. Toisissa taas ei tahdo edes olla roskakoria, joten lukijalle jää ainoaksi vaihtoehdoksi jakaa ideakuona muiden harmiksi Facebookissa.

Niinpä pääkirjoituksista syntyy helposti paitsi riesa myös spämmiongelma.

Ongelma on tietenkin merkitykseltään vähäinen, mutta se on olemassa.

Pääministeri Timo Soini. Tai Jyrki Katainen tai Mari Kiviniemi tai joku

181
9

(SANOMATALO) Suomessa on nyt neljä pääministeriehdokasta, arvioi Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen Perussuomalaisten uusia kannatuslukuja viime viikolla. Timo Soinin ottaminen mukaan pääministeritaistoon on saanut monet toimittajat ennen kaikkea pääkirjoitustoimituksissa huolestumaan ihmisten käyttäytymisen järkevyydestä.

Ilta-Sanomat tutkitutti vuodenvaihteessa syyt äänestää. Useimmat Keskustaa, Kokoomusta tai SDP:tä äänestävät ilmoittavat syyksi äänestyspäätökselleen epämääräisen jatkuvuuden, pyrkimyksen johonkin tutulta tuntuvaan. Kuinkahan moni jatkuvuutta haluava on pysähtynyt miettimään, minkälaista jatkuvuutta oikeastaan haluaa?

Vaaleissa jokainen annettu ääni on yhtä arvokas. Ihanne olisi, että jokainen ääni on myös yhtä harkittu. Yksittäisten ihmisten äänestyspäätöksillä voi olla yhteen koottuna arvaamattomia seurauksia. Sen on saanut karvaasti kokea muun muassa viisi miljoonaa suomalaista.

Tiedotusvälineille muuttunut tilanne tarkoittaa sitä, että suuria puolueita on ryhdyttävä kohtelemaan todennäköisinä hallituspuolueina. Samalla Jyrki Kataista, Mari Kiviniemeä ja Jutta Urpilaista on ryhdyttävä kohtelemaan yhtä tiukasti kuin Timo Soinia. Kokoomuksen, Keskustan ja SDP:n ohjelmat ja kannanotot on otettava  suurennuslasin alle ja tutkittava, ovatko ne toteuttamiskelpoisia. Esimerkiksi pääministeripuolueeksi povatun Kokoomuksen “veronalennukset-kohti-tasaveroa-vakauttavat-talouden-ihan-varmasti-mutta-ei-nyt-kysellä-liikaa-että-miten-veronalennukset-ovat-aikaisemmin-muissa-maissa-toimineet” -linja ei vielä vakuuta.

Kokoomukselta, Keskustalta ja SDP:ltä on lupa odottaa vakavaa argumentointia, ei pelkkää ideologisten linjapäätösten esittämistä itsestäänselvinä ja arvovapaina “pakkotoimina”.

Ahtisaari sai Nobelin, eikun ihan totta

29
22

(NORGE) Martti Ahtisaari on saanut tämänvuotisen Nobelin rauhanpalkinnon. Siis ihan oikeasti sai. Ihan tosi.
Vaikka juuri kukaan ei perjantaina asiaa uskonut.

“Rauhanpalkinto myönnetään presidentti Martti Ahtisaarelle. Siis juu-u, myönnetään, aivan varmasti. Minä olen vittu komitean johtaja, kai minä nyt tiedän mitä puhun! Ah-ti. Saa-ri”, tolkutti Nobel-komitean puheenjohtaja Joku Norski, vaikkei yksikään paikalla olleista toimittajista uskonut sittenkään.

“Perkele. Aikuisten oikeesti”, sanoi Norski ja poistui paikalta. Ahtisaaren palkitsemista ei ole juuri kommentoitu ulkomailla, sillä kukaan ei suostu uskomaan asiaa.

Ahtisaarta on veikattu palkinnon saajaksi noin vuodesta 1713. Hänen arvellaan olevan vahvoilla myös parhaiden erikoistehosteiden oscarin ja parhaan soul-albumin grammyn voittajaa etsittäessä.

Suuri journalistipalkinto jaettiin

45
16

(VITTU) Voi vitun vittu. Vitun vitun vitun vittusaatana. Perkeleen jumalauta vittu. Saatanan perkeleen helvetin vitun persehomo vitun vittu. Vittu. Viiiitttttuuuuuu. Vittu. Voi vittu. Ei saatana.

“Eihän siinä mitään että toimittaja tekee kuukausikaupalla työtä löytääkseen haastateltavan tai on hankkinut vuositolkulla taustatietoa tehdäkseen jutun. Tai on hankkinut pitkän koulutuksen ammattiinsa ja yrittää kaventuvien resurssien paineissa tehdä parhaansa. Tai on vuosikausia uurastanut saadakseen tärkeää tietoa kansalaisille. Kato: ootte vain tyhmiä runkkareita, ette te tajuu. Se riittää, että on justiinsa katsonut Titanicin ja kertoo siittä iltapäivälehdelle. Se on kato vittu Kansalaisjournalismia. Nii. Että vetäkää handuun kaikki muka-vitun-journalistit. Voi voi.Tähän teidän pitää pyrkiä, kato”, totesi palkintoraati, jota on syytä arvostaa aivan vitusti.

Vittu. Vitun vitun vitun vitun vitun vittu. VITTU. SAATANA. PERKELE. Mainitsinko jo perkeleen? VITTU.

Ennakkotilaa aikakaus-Lehden ensimmäinen numero

23
30

Haluaisitko omistaa paperille painetun Lehden ensimmäisen numeron? Ehdotuksemme on tämä: Jos saamme kerättyä 500 ennakkotilausta, Lehti siirtyy verkosta paperille. Numeron hinta on 7 euroa, mutta ennakkotilaaja pääsee hyötymään kehnosta dollarista, jolloin hinta on vain 10 dollaria. (Saa maksaa enemmänkin, jos siltä tuntuu.)

Lisätietoja ja maksuohjeet löytyvät Fundable-sivulta Lehti #1.

Kiitos.

Lue lisää