Photo Credit: JosephAdams

(KATAJANOKKA) Tuoreen selvityksen mukaan yhä useampi Guggenheim-museon parissa työskentelevistä helsinkiläistä vaikuttajista on sopivasti pajareissa puoltaakseen rakentamispäätöstä. Tähän mennessä pössyttelyyn on käytetty 2,5 miljoonaa euroa, minkä takia idea alkaa tuntua erittäin hyvältä, ellei kenties parhaalta idealta ihmiskunnan historiassa tähän mennessä ja myös pitkälle tulevaisuuteen.

“Kelatkaa mitkä galaksit aukeaa, kun kansainvälisesti tunnetut kuvataiteilijat saapuu Suomeen seurueineen! Mieti miten hyvät möyhöt niillä tyypeillä täytyy olla”, punertavasilmäinen Janne Gallen-Kallela-Sirén perusteli mielipidettään.

“Jätkät, hallituspaikkoja kaikille! Ai saatana miten törkeen hauska läppä!” piparia hamuava Carl Gustaf Ehrnrooth kommentoi.

Photo Credit: Jo Naylor

(KOVAKANTINEN KIRJA) Suomen johtavat penikset ovat ilmaisseet huolensa siitä, että Finlandia-palkinnon ehdokkaina ei ole yhtään penistä. Kyseessä on ensimmäinen kerta Finlandia-palkinnon historiassa, kun peniksellä ei ole edes teoreettista mahdollisuutta voittaa.

“Tasa-arvo mainittu, tissit mainittu, romaanitaide mainittu, peniksiä ei mainittu”, penisten puhemies sanoi aikaisemmin tänään päivällä.

Lehden haastattelemien asiantuntijoiden mukaan Finlandia-palkinto on yleensä jaettu kaunokirjalliselle teokselle eikä sukuelimelle.

(MEKKA) Islamin tärkein profeetta Muhammed julkaisi eilen Islamin Kuvatoimiston kautta suuren määrän kuvia itsestään. Syyksi profeetta totesi kuvatoimiston johtaja Juhani Ahon mukaan “täydellisen kyllästyneisyytensä” tanskalaislehden julkaisemista pilapiirroksista nousseeseen kohuun.

“Vetäkää nyt jumalauta henkeä” toteaa profeetta tiedotteessaan: “ihanko te tosissanne meinaatte, että allekirjoittanutta kiinnostaa millään tasolla, josko joku tanskalainen piirtää pommin turbaanin sisään? Vähän kunnioitusta, kiitos! Jos olen saattanut alulle yhden maailman suurimmista uskonnoista, niin melko varmasti kykenen ottamaan vastaan tämän tasoista kritiikkiä, vai mitä luulette?”

“Ihme
idiootit!”

Muhammed itse on ilmoittanut, ettei kommentoi kuvakohua tämän jälkeen enää millään tavoin. Tiedotteensa hän osoitti Ahon mukaan kaikille ihmisille näiden uskontokunnasta riippumatta:

“Tässä niitä nyt on näitä kuvia! Viekää kotiinne, tapetoikaa niillä vaikka jumalauta seinät ja katsokaa kiinnostaako minua! Ei kiinnosta! Ja huomauttaisin vielä, ettei kellään teillä ammeisiinne piereskelevillä kristityillä, juutalaisilla, hinduilla tai kellään ole paljon varaa taputella itseänne selkään myöskään: aina se on sama juttu, jos ei pilkata profeettaa niin sitten pilkataan jumalaa ja joku katsoo aina asiakseen ruveta jumalan puhemieheksi ja kertoa, että mitä mieltä äijä itse on! Sovitaanko, että tästä lähtien nämä uskonasiat punnitaan vasta sitten kasvotusten kun tulette käymään tällä puolella.”

Nyt julkaistuissa kuvissa profeetta Muhammed nähdään muun muassa juomassa kahvia, ajamassa autoa ja soittamassa huuliharppua. Kaikkiaan kuvia julkaistiin muutamia kymmeniä.

Photo Credit: cody_der_fotomeister

(KALATORI) Filosofit ympäri maailmaa ovat hämillään niin sanotun Scooter-paradoksin takia, jossa väitetään, että Scooterin musiikki on mennyt pilalle uusimman singlen myötä. Pulma on erityisen kiinnostava siksi, että Scooterin ns. musiikkia on yleisesti pidetty äärimmäisenä paskana jo ennen David Doesn’t Eat -kappaleen julkaisua.

“Kysymys kuuluu: jos Scooterin musiikkiin panee laukkakompin ja vocoderia, onko se paskempaa kuin ennen? Tätä olemme joutuneet pohtimaan pitkään ja hartaasti”, sanoo akatemiatutkija Michael Schenker.

“Mannermaisessa filosofiassa on pidetty itsestäänselvyytenä, että laukkakomppi tekee kaikesta automaattisesti hyvää, mutta toisaalta ei sovi unohtaa, että puhumme kuitenkin Scooterista, jonka musiikki on äärimmäistä paskaa”, Schenker sanoo.

Paradoksia pohditaan ensi vuonna järjestettävässä Mamba ja Yö – miten vitussa täältä pääse pois? -konferenssissa, jonka tapahtumapaikaksi on alustavasti kaavailtu Poria.

Photo Credit: macarhign

(CYBERTRON) Tämänvuotisen Nobelin kirjallisuuspalkinnon saa ruotsalainen runoilija ja veturirobotti Tomas Transformer. Palkinnon perusteluissa Ruotsin Akatemia kiittää Transformeria siitä, että “hänen tiiviisti pakatut, läpikuultavat kuvansa avaavat tuoreen näkymän todellisuuteen. Lisäksi hän osaa muuttua kolmesta nynnystä pikkuveturista vitun isoksi robotiksi, kuin siistiä.”

Uransa 1950-luvulla aloittanut Transformer nousi nopeasti ruotsalaisen runouden kärkinimiksi. Hän jatkoi antiikin runouden, barokkilyriikan ja surrealismin perinteitä yhdistäen niitä vitun isojen veturirobottien sielunmaisemaan. Vuonna 1930 syntynyt Transformer sai vuonna 1990 arvostetun Optimus Prime -palkinnon. Samana vuonna hän sai myös pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon kokoelmastaan “Miten niin unlicensed pirate product?”

Heti palkitun nimen julkaisemisen jälkeen Ruotsin Akatemiassa yleisö puhkesi raivokkaisiin aplodeihin ja kaasuttimen pärinään. Paikalla oli myös tavallista enemmän yleisöä. Transformerin palkitseminen tuli monelle yllätyksenä. Monet ovat kuvitelleet, että Ruotsin Akatemia ei haluaisi palkita autobotia Decepticonien sinnikkään vastustuksen johdosta, etenkin takavuosien Jetfire-skandaalin jälkeen. Sinänsä Transformeria kuitenkin pidetään palkinnon arvoisena.

Nobel-palkinto on maailman merkittävin kirjallisuuspalkinto. Se on suuruudeltaan noin miljoona euroa.

Ruotsalaisille kirjallisuuspalkinto on myönnetty aikaisemmin seitsemän kertaa. Suomeen palkinto on tullut vain kerran. Hakka-peli voitti palkinnon vuonna 1939.

(Jutun kansalaistoimitti Bumblebee.)

Photo Credit: Harlequeen

(BAJAMAJA) Jokavuotinen Feces-festivaali keräsi tänäkin vuonna tuhansia osallistujia Gumnäsin ruukin maisemiin. Teemana oli “Sisään kahville vai ulos teelle”. Lämmin auringonpaiste, ruokien säilytys kylmätilojen ulkopuolella ja runsas kiljun nauttiminen varmisti, että juhlinta sujui riehakkaissa merkeissä.

“Jytkyjä ei täällä näy”, iloitsi bossanovaa esittänyt brasiliastenori Runny Diarrhea monikulttuurisuuden teemaa.

“Esiintyjälista oli tänäkin vuonna näyttävä”, kehuu pääjärjestäjä Ruska Pakkanen. “Vaikka amerikanvieras Poo Fighters perui viime hetkellä, paikkasivat kotimaiset Paska ja Apulanta oikein hyvin”.

Ensi vuonna Feces on Vantaanjoessa yhdessä kaljakellujien kanssa.

(Jutun kansalaistoimitti Möd Knuller.)

Photo Credit: waitscm

(NASHVILLE) Tampereen teatterikesän Off Tampere -oheisohjelmisto otti näyttävän varaslähdön viime sunnuntaina, kun helsinkiläinen performanssitaiteilija Jussi Halla-aho ristiinnaulitsi itsensä Tampereen keskustorilla satapäisen katsojajoukon edessä.

Kiusalliset 20 minuuttia kestäneessä esityksessä vaippaan ja orjantappurakruunuun sonnustautunut taiteilija naulasi ranteensa ja nilkkansa ruosteisilla nauloilla puiseen ristiin, viilteli keihäällä haavoja kylkiinsä ja huuteli taivaalle ”Minun vereni, valkoisen heteromiehen sananvapauden edestä vuodatettu” ja ”Viimeisenä päivänä minä olen herättävä kaikki hommalaiset”. Performanssin taustalla soivat repeatilla Edith Piafin Non, je ne regrette rien ja Tommi Läntisen Syvälle sydämeen sattuu.

Performanssi jakoi tuoreeltaan yleisön mielipiteet. ”Just sellasta postmodernia tekotaidetta, tänkin tukemiseen käytetyillä rahoilla olis saanu monta keissiä keppanaa sotaveteraaneille, niin ja mulle kans”, arvioi paikallinen mies Matti. Hän ei ollut nähnyt performanssia, mutta tahtoi silti kommentoida sitä ihan sananvapauden nimissä.

Paikallinen nainen Päivi puolestaan oli eri linjoilla ja ihasteli erityisesti esiintyjän vaarallisen tuntuisesti vaahtoavaa suuta ja taipuisuutta tämän naulitessaan itsensä ristille: ”Uskomattoman notkeaa, aivan kuin sillä miehellä ei olisi selkärankaa ollenkaan”, päivitteli Päivi. Esitys on myös inspiroinut muita performanssitaiteilijoita ja lääninrasisteja ympäri Suomen. Samanlaisia näytöksiä onkin lähipäivinä odotettavissa kaikkialla maassa.

Kohutaiteilija ei itse suostunut kommentoimaan performanssiaan etelän medialle. Esityksen käsiohjelman mukaan se kuitenkin oli ”viiltävä kannanotto siitä, kuinka punavihreiden pätkätyöläisten eliitti sortaa eiralaisia tohtoreita ja kuinka vää-ää-äärin on yksittäisten rikollisten takia lietsoa epäluuloa kokonaista ihmisryhmää kohtaan ja käyttää uhreja omien poliittisten päämäärien ajamiseen, paitsi aina silloin kun minä itse teen niin, ja aika hyvin muuten teenkin, eiks vaan”.

Myöskään Halla-ahon manageri Timo Mahtisoini ei halunnut tarkemmin analysoida teosta eikä myöskään ottaa vastuuta sen esittämisestä tai yhtään mistään muustakaan. Hän kuitenkin korosti sanoneensa jo pitkään, että Jussilta on hyvää uutta matskua tulossa ja olleensa siis koko ajan kaikin tavoin oikeassa.

(Jutun kansalaistoimitti Aimo Jötkäle.)

Kuluneelta keväältä hyvässä muistissa on klassista akrobatiaa täysin uusille urille kuljettanut hämmästyttävä sirkusperhe Perussuomalaiset, joka tunnetuimmassa show’ssaan tasapainottelee ennätyskorkealla trapetsilla seniiliyteen hiipuvan pienviljelijäaatteen ja fasismia kosiskelevan äärinationalismin välillä. Esitys on saanut runsaasti kiitosta myös ulkomailla oikeanvärisiltä kommentaattoreilta.

Lähes yhtä loisteliasta ryhmätyöskentelyä on esittänyt toinen tunnettu tivolisuku Kristillisdemokraatit, joka uusimmassa performanssissaan yhdistää lukemattomille vänkyröille väännellyn patavanhoillisen uskonnollisuuden näennäisen saumattomasti lääketieteeseen ja ujuttaa sen sitten aina hallitusohjelmaan asti.

Omalla tavallaan uniikki on myös pitkästä aikaa valokeilaan palannut veteraaniviihdyttäjä Vasemmistoliitto, joka shokeeraa yleisöä sahaamalla katki oman jalkansa.

Nämä tähtiryhmät ovat liki kokonaan ajaneet varjoon vanhat menestyjät, kuten lukemattomilla valeasuillaan ja klovnihahmoillaan ihastuttaneet Sosiaalidemokraatit sekä ihmiskehon rajoja uhmaaviin asentoihin taipuneet Vihreät.

Yksilötkin esiin

Vaikka erityisesti sirkusryhmät ovat kunnostautuneet, ei pidä unohtaa yksittäisten taiteilijoiden saavutuksia. Perinteisten taikureiden terävimpään kaartiin on nopeasti kohonnut silmänkääntäjä Freddy van Wonterghem, joka kykenee vetämään silinterihatusta kasan paskaa ja maagisella eleellä saa uskomattoman monet lapsenmieliset luulemaan, että kyseessä onkin vakava yhteiskunnallinen kannanotto. Hänen aisaparinaan toimii usein Suomen ja ehkä koko Pohjois-Euroopan henkisesti pienin ihminen Olli Immonen.

Imitaattorien kärkikastia taas edustaa naispuolinen nouseva kyky Elisa Siekkinen, joka pystyy täysin virheettömästi kuulostamaan ääliöltä.

“Anni Sinnemäki vuodelta 1996 on erinomainen johtaja puolueelle. Sillä on se tosi hauska laulu minkä se on sanoittanut, siitä Ken Saro-Wiwasta ja sitten se että kahdeksanvuotiaana välttäisin laskeumaa“, summaa puoluekokousedustaja, joka haluaa pysytellä nimettömänä, mikä on ihan ymmärrettävää.

Vihreiden uusi puheenjohtaja ratkaistiin jäsenäänestyksellä, johon kaikki puolueen jäsenet saivat osallistua. Virallisen päätöksen teki kuitenkin puoluekokous. Puheenjohtajakisassa pärjäsivät hyvin myös Anni Sinnemäki vuodelta 1997, Anni Sinnemäki vuodelta 1999 sekä Ville Niinistö optimistien mielikuvituksessa.

Hurja liksa tarkoittaa sitä, että “Hakkarainen” on juhlanjärjestäjille jo kalliimpi kuin vaikkapa Munamies tai se joku toinen vitun vajaa joka kertoo pillujuttuja. Keikkamanagerit kuitenkin uskovat, ettei “Hakkarainen” ole ylihinnoitellut itseään.

“Kyllä kansa tietää”, muistuttaa viihdemaailman moniosaaja Juhani Pieruvitsi. Managerit huomauttavat, että palkkio on täysin linjassa sellaisten klassisten sketsihahmojen kuten “Pentti Oinosen” ja “Ilkka Kanervan” kanssa.

“Hakkarainen” nousi koko kansan tietoisuuteen supersuositusta farssista “Eduskuntavaalit 2011″.