Kategoria: Kotimaa

Kotimaan uutiset

Kategoriat
Kotimaa Politiikka

Ensi vaalikaudelle esitetään uutta lääninsössöttäjän virkaa – ehdolla muun muassa Keskisarja

Photo by Priscilla Du Preez on Unsplash

(JOKA NIEMI, NOTKO, SAARELMA) Perinteinen läänintaiteilijoiden instituutio on saamassa täydennystä tulevalla vaalikaudella, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriön syystäkin julkistamaton esiselvitys. Maakunnallisten kulttuuripalvelujen täydentämiseksi ollaan perustamassa erityistä lääninsössöttäjän virkaa, joka samalla helpottaisi yhteiskunnallisen rakennemuutoksen läpivientiä ja lieventäisi poliittista polarisaatiota, kertoo ministeriön edustaja Joakim Kampa-Viiner.

Kampa-Viinerin mukaan uutta kolmen vuoden määräaikaista tehtävää kokeiltaisiin ensin pahimmin väestön vähenemisestä kärsivissä maakunnissa. Ne ovat tutkimusnäytön perusteella lääninsössöttämiselle hedelmällisimpiä, koska näillä alueilla asuvilla päänsisäinen todellisuus on jo useimpien kohdalla syrjäyttänyt reaalitodellisuuden. Tällaisissa olosuhteissa lääninsössöttämisen kustannustehokkuus on suurimmillaan, mikä havaittiin myös ministeriön Kainuussa (nimi muutettu) toteuttamassa pilottihankkeessa.

”Koeasetelmassa sijoitettiin historioitsija Teemu Keskisarja hakkuuaukiolle keskelle hömötiaisten maatuvia kalmoja hokemaan maanomistajille loputtomalla luupilla ’olette oikeassa olette oikeassa kaikki muut ovat väärässä’. Mittausten perusteella tämä auttoi lähes jokaista kokeiluun osallistunutta unohtamaan, että kuset olivat jo housuissa”, kertoo Kampa-Viiner.

Mittauksissa huomattiinkin, että lääninsössöttäminen on verrattomasti valtionavustuksia tai muita aluepoliittisia instrumentteja tehokkaampi tukimuoto taantuville seuduille. Kampa-Viiner korostaa, että pilottitutkimuksen rakenteesta huolimatta virkaa ei ole tarkoitettu vain korkeakoulutetuille asiantuntijoille tai epätoivoisille kansanedustajaehdokkaille.

”Esimerkiksi Satakunnan lääninsössöttäjäksi riittäisi aivan kuka tahansa läski jankkaamaan, että omat epäonnistumisesi ovat mamun syy”, hän muistuttaa.

Kategoriat
Kotimaa Politiikka

Puhuvien päiden suojeluspyhimykseksi on julistettu Mika Aaltola

Photo by Ramez E. Nassif on Unsplash

(PYHÄ SYNODI) Suomalaisten pyhien miesten joukko on saanut Mannerheimin ja Kekkosen jälkeen vihdoin täydennystä, kun kirkolliskokous ja valtioneuvosto julistivat perjantaina Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltolan (HRH) puhuvien päiden suojeluspyhimykseksi. Uudessa asemassaan Aaltola myös johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa sanomalehtikolumnistien kanssa, ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita poliitikkoja.

Julistusta oli ehditty odottaa jo kauan, mutta asia varmistui alkuvuodesta, kun oppineet vahvistivat Aaltolan kolmannen ihmeteon, jossa hän karkotti pahan suomettumisen hengen kanaanilaisnaisen tyttärestä. ”Voi tätä epäuskoista ja suomettunutta sukupolvea! Kuinka kauan minun vielä on oltava teidän keskuudessanne?” hänen kerrotaan todenneen ihmettelijöille.

Aiemmat ihmeteot olivat, kun Aaltola käveli vettä pitkin Turkin suurlähetystölle ja kun hän ruokki viisituhatta uutisnälkäistä toimittajaa viidellä twiitillä ja kahdella naistenlehtihaastattelulla niin, että tähteeksi jääneitä paloja kerättiin vielä vaalikirjaa varten.

Ihmeteot ovat säilyneet jälkipolville Aaltolan uskollisten opetuslasten, autuaiden Justuksen ja Petruksen retweettaamina.

Kategoriat
Kotimaa Kulttuuri

Esitys: Sananvapauden standardoitu mittayksikkö olisi 1 mervola

Photo by charlesdeluvio on Unsplash

(AHOLAITA ILMAN HOUSUJA) Kasvava huoli demokratian ja lehdistönvapauden alamäestä on johtamassa vankkoihin vastatoimiin. Suomalaiset journalistit ja viestinnän tutkijat ovat laatimassa kansainväliselle ISO-standardointijärjestölle esitystä erityiseksi sananvapauden leveyttä ja sen muutoksia määritteleväksi viralliseksi mittayksiköksi. Sen avulla voitaisiin tarkastella, milloin sananvapaus on merkittävästi kaventunut ja vertailla tilannetta eri lämpö- ja paineolosuhteissa.

”Olemme huolestuneina panneet merkille, miten sananvapaus on viime aikoina uhannut kaventua esimerkiksi viranomaispäätösten, poliitikkojen toimien ja helvetin ankeasti tehdyn journalismin seurauksena. Mutta miten paljon, sitä ei ole voitu luotettavasti tätä ennen mitata”, kertoo valmistelutyöryhmän edustaja Pedro Hyvetti.

Työryhmään kuuluvat tutkijoiden ohella Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimitus sekä Ylilauta.

Yksi mervola jakautuu sentti- ja millimervoloihin

Viralliseksi sananvapauden leveyden mittayksiköksi on yliopistojen yhteisen Viestinnän Tutkimuksen huippuyksikön (ViTu) selvitysten perusteella valittu 1 mervola (merv). Se tarkoittaa sananvapauden normaalileveyttä suomalaisessa maakuntalehdessä, kun yhtälöstä on ensin sievennetty tavanomaiset ja sananvapauden leveydelle ongelmattomat yhteydet osuuskauppatoimijoihin, paikallispoliitikkoihin ja kulmahuoneen sisäilman aiheuttamiin hallusinaatioihin.

Hyvetti antaa esimerkiin mittayksikön hyödyistä:

”Nyt jos huomataan, että jokin lehti ei saa enää sanoa että ’vitun horot’ – ja korostan että näin ei väitetty vaan vain kysyttiin voisiko näin olla – voidaan helposti mitata, että sananvapaus on sen seurauksena kaventunut noin 0,2 mervolaa eli kaksi senttimervolaa. Täten huomataan, että pian on edessä se hetki, ettei paikallisen autokaupan mainos enää mahdu täysikokoisena liitesivulle”, hän varoittaa.

Monien journalististen ilmiöiden mittaamiseen on aiemmin käytetty niin sanottuja vanhan kansan yksiköitä, kuten paskoja juttuja mittaava 1 haapala sekä hataran lähteytyksen peukalosääntö 1 nurmi. Vaikka niillä on pitkät perinteet, niiltä puuttuu kansainvälinen vertailtavuus ja aukikirjoitettu tieteellinen perusta, huomauttaa viestinnän dosentti Mauno Päivystys.

Merimiesnaurua langettavan päätöksen sijasta

Uuden standardin valmistelutyön yhteydessä on käynyt ilmi, että myös Julkisen sanan neuvosto JSN tarvitsisi tarkempia työkaluja toimintansa tueksi. JSN on itsesääntelyelin, joka valvoo, että tiedotusvälineet noudattavat Journalistin ohjeita, jotka on laadittu käräjäoikeuden välttämiseksi. Nykyisin neuvosto voi vain antaa langettavia tai vapauttavia päätöksiä kanteluista, jotka on tehty häkellyttävän lääväisistä jutuista.

”Vuosien saatossa on havaittu, että tällainen binäärinen asteikko ei ota huomioon sitä ainutlaatuista jatkumoa, jolle neuvoston käsittelyyn tulevien juttujen lääväisyys asettuu. Langettava päätös on aivan liian järeä rangaistus, jos virheen syynä on ollut vain saapasmainen tollous, eivätkä journalistin ohjeet toisaalta kiellä tekemästä töitä erityisen huonosti”, kertoo Päivystys.

Kevään aikana aloitetaankin kokeilu, jossa JSN voi langettavan päätöksen sijasta julistaa nauravansa paskaista merimiesnaurua käsittelyssä olleelle jutulle. Maininta merimiesnaurusta ja sen ääninauhoite on liitettävä kyseisen jutun verkkoversion yhteyteen.

Kategoriat
Kotimaa Talous

Enemmistö suomalaisista kannattaa työperäistä maahanmuuttoa, joka menisi aina illaksi takaisin sinne mistä tulikin

Photo by Sujeeth Potla on Unsplash

(ABU GARCIA GHRAIB) Valtaosa suomalaisista suhtautuu myönteisesti siihen, että heikentyvän huoltosuhteen ja pienenevien ikäluokkien tuomia haasteita valtiontaloudelle paikattaisiin työperäisen maahanmuuton avulla. Erityisen positiivisesti yli puoluerajojen suhtaudutaan sellaiseen työperäiseen maahanmuuttoon, joka koostuu syntyperäisistä suomalaisista, jotka ovat asuneet maassa koko ikänsä. Tiedot selviävät Helsingin yliopiston korrelaatio- ja kasuaalitutkimuksen huippuyksikön selvityksestä.

”Suosituin työperäisen maahanmuuton muoto oli tosiaankin tämä ’Menkää pois’ -nimellä kutsumamme skenaario, mutta kannatusta keräsi myös malli, jossa aamuisin eräs Ahmed tulisi maahan tekemään noin 40 000 ihmisen työpanoksen ja menisi illaksi takaisin sinne mistä tulikin. Myös tätä ns. Woltti-skenaariota kansalaisten enemmistö piti tavoittelemisen arvoisena”, kertoo huippuyksikön tutkimusprofessori Juhana Brandfilt.

Selvityksen mukaan vähintään 80 prosenttia vastaajista oli vähintään melko samaa mieltä väitteestä, että ”työperäinen maahanmuutto voi olla tarpeen, jotta nykyiset hyvinvointipalvelut voidaan tulevaisuudessakin säilyttää edes valkoiselle miehelle”. Brandfiltin mukaan Suomessa vallitseekin selvä konsensus siitä, että niiden muiden pitäisi tehdä enemmän tämänhetkisen elintasomme ylläpitämiseksi.

Tuleeko maahanmuuton varjolla Suomeen ihmisiä ulkomailta?

Työperäinen maahanmuutto ei kuitenkaan ole ongelmattomaksi koettu keino. Moni vastaajista epäili, että työperäisestä maahanmuutosta voisi seurata ilmiö, jossa ulkomailta muuttaa ihmisiä Suomeen. Tätä ei pidetty tavoittelemisen arvoisena tulevaisuudennäkymänä. Sen sijaan esimerkiksi polttoaineveron alentamista pidettiin varsinkin miesvastaajien keskuudessa hyvin suositeltavana työperäisenä maahanmuuttona.

Brandfiltin mukaan suomalaisista voidaankin selvityksen perusteella tunnistaa erilaisia profiileja, joiden suhtautuminen ja asenteet työperäiseen maahanmuuttoon vaihtelevat selvästi.

”Esimerkiksi oikeistolaisiksi itsensä lukevien miesten joukossa yleisin profiili on ’rationaalinen ja kriittinen talousajattelija’. Hän suhtautuu työperäiseen maahanmuuttoon viileän realistisesti ja siksi haluaisi mamut vittuun”, kertoo Brandfilt.

Kategoriat
Kotimaa

Itsenäisyyspäivän kunniamerkkien ja ylennysten mukana tulee nyt myös laatuarvio ja sertifikaatti – ”hyvä luusto, ihanat liikkeet, normaalit kivekset”

Photo by Fernanda Nuso on Unsplash

(NAANTALI-IHANTALA) Itsenäisyyspäivän kunniamerkkien ja ylennysten protokolla kokee tänä vuonna suuren muutoksen, vahvistaa presidentin kanslia. Kunnianosoituksesta kertovan ilmoituksen lisäksi sen saajalle myönnetään tästedes sanallinen laatuarvio suoriutumisesta, ja kaikkein etevimmille myös värillinen ruusuke tai jopa sertifikaatti.

”Kunniamerkit ja ylennykset ovat erinomainen mahdollisuus ennaltaehkäistä epätervettä kasvatustyötä olemalla palkitsematta sitä korkeasti ja suosimalla sen sijaan yksilöitä, joissa rotutyyppi ja yleinen terverakenteisuus yhdistyvät ihanteellisella tavalla”, kertoo muutostyöryhmän pääsihteeri Tero Pyknikko (os. Läski).

Uusi järjestelmä yhdenmukaistaa käytäntöjä kansainvälisesti ja mahdollistaa hienojakoisemman arvioinnin muun muassa ritarikuntien arvomerkkien jaossa. Pyknikko lukee esimerkkinä everstiluutnantti Heinrich Naksu-Mähösen laatuarvion:

”Hyvä kaula. Ihanat liikkeet. Hieman kevyt kroppa. Liikkuu hyvällä askelpituudella. Normaalit kivekset”, hän kertoo. Naksu-Mähönen saikin ylennyksensä mukana oranssin vara-CACIB-sertifikaatin ja kiltin taputuksen päähän. Myös reservin luutnantti Aleksis Alushousu keräsi runsaasti kiitoksia tuomaristolta:

”Hieman tuhdissa kunnossa esitetty. Erinomainen tyyppi. Hyvät silmät ja ilme. Hyvät korvat. Ikäisekseen tiivis ja vahvarunkoinen.” Hänelle lähetettiin yliluutnantin natsojen lisäksi pussillinen herkkusia sekä vekkuli pallo.

Toimii esimerkkinä Suomen nuorisolle

Arviot sisältävät Pyknikon mukaan siis sekä kehuja että kritiikkiä. Näin palkitut ja heidän kasvattajansa voivat puuttua havaittuihin epäkohtiin, mikä kannustaa aina vain parempiin saavutuksiin. Näin hän arvelee tapahtuvan tulevaisuudessa muun muassa läänintaiteilija Helena Bängerille, ROP SERT PN1, joka joutui tällä kertaa tyytymään Suomen Valkoisen Ruusun ansioristiin, mutta pienellä harjoittelulla mahdollisuudet voisivat olla jopa Vapaudenristiin asti.

”Sopivassa kehitysvaiheessa, hyvin asettuneet hieman kevyesti taittuvat korvat. Sopivilla mittasuhteilla, hyvällä raajaluustolla. Olemukseltaan ystävällinen”, Pyknikko kertaa taiteilijan saamaa tunnustusta.

Muutostyöryhmä uskoo, että uudistuksella onkin laajempaa yhteiskunnallista merkitystä ja se tukee yleisen kansalaiskunnon sekä terveiden elämäntapojen omaksumista. Palkitut voivat omalla toiminnallaan ja olemuksellaan olla samalla esikuvia nuoremmille.

”Kaikkien tulee luonteensa puolesta soveltua toimimaan nykyaikaisessa yhteiskunnassa. Voimakkaat pelko- ja arkuusreaktiot eivät koskaan ole toivottavia reserviläisissä saati kantahenkilökunnassa”, Pyknikko toteaa.

Kategoriat
Kotimaa Muut lehdet Politiikka

Muut lehdet: Suomen ei pidä odottaa Ruotsia Natoon koska alla svenskar är homosexuell, hei, homosexuell, hei, homosexuell

Photo by Mark König on Unsplash

(GLOBEN) Yhä useammat suomalaiset sanomalehdet vaativat Suomea liittymään Natoon myös ilman Ruotsia, jos maiden jäsenyyden yhtäaikainen hyväksyminen alkaisi pitkittyä. Perusteluina ovat esimerkiksi maiden geopoliittiset erot, eriytyneet uhkaskenaariot sekä Helsingin MM-kotikisojen 2003 puolivälierätappio, vohoi vitun hannuhanhet.

Helsingin Sanomat muistuttaa analyysissaan myös Ruotsin aiemmasta epäluotettavuudesta tilanteissa, joissa oli periaatteessa sovittu yhteisistä pelisäännöistä, kuten 1990-luvun alun EY-jäsenyyskeskusteluissa.

”Ministerit toistelivat silloinkin hand i hand -fraasia, kunnes… Suomen johtaessa alkusarjan peliä 4-2 kun vain 52 sekuntia oli kellossa, iski Mats Sundin kaksi maalia Suomen verkkoon. Se vahvisti EY:n asemaa ja heikensi Eftan asemaa”, lehti huomauttaa.

Helsingin Sanomat painottaa, että samanlaista petollisuutta koettiin jo keväällä 1986, jolloin Ruotsin Ingvar ”Masken” Carlsson teki niinikään kaksi viime hetken maalia Suomea vastaan Moskovan-turnauksen mitalisarjan avausottelussa. Teko vei lehden mukaan pohjan pois maamme ensimmäisen MM-mitalin tavoittelulta ja horjutti turvallisuuspoliittista tasapainoa pohjoiskalotilla.

Myös Iltalehti edellyttää itsenäistä jäsenyysratkaisua sekä ydinaseiden sijoittamista maahamme suojaamaan alueellista koskemattomuutta venäläisomisteisten Saimaan-mökkien strategiselta uhalta. Näin vältyttäisiin samalla tarkistelemasta turhan nuukasti, oliko niissä kansainvälisiksi väitetyissä skuupeissa paljoakaan tolkkua.

”Maailmantilanne on niin vakava, että kansallinen turvallisuus on asetettava jalon tavoitteen edelle. Ruotsalaiset kyllä ymmärtävät suomalaisten ratkaisun ja alla svenskar är homosexuell, hei, homosexuell, hei, homosexuell”, lehti päättää.

Kategoriat
Kotimaa Talous

Yhä useampi aikoo säästää sammuttamalla valot omalta vintiltään

Photo by Peter Herrmann on Unsplash

(RANTASALMI) Suomalaiset ovat kilvan intoutuneet keksimään energiansäästötapoja tulevan talven varalle. Rajusti nousevat hinnat ja kiihtyvä inflaatio pakottavat ihmiset etsimään tinkivaraa naapuriakin kauempaa ja joskus jopa omastakin kulutuksesta.

Mielipidekyselyjen ja ympärille katsomisen perusteella mukaan moni on jo aloittanut säästötalkoot sammuttamalla valot omalta vintiltään. Gallupanalyytikko Juho Paidaton muistuttaa, että kyseessä on perinteinen vanhan kansan konsti.

”Esimerkiksi sotien jälkeen jopa kokonaiset sukupolvet saattoivat elää vuosikymmeniä koskaan laittamatta valoja päälle”, hän huomauttaa.

Paidattoman mukaan on myös selviä merkkejä, että yhä useampi on alkanut käydä yhä hitaammalla hinnankorotusten ja ahdistavien sotauutisten paineessa. Näin voidaan säästää energiaa esimerkiksi kotimaiseen syrjintään, joka koetaan mittausten perusteella verrattomasti aseapua halvemmaksi keinoksi auttaa Ukrainaa sodassa.

Ilahduttavaa on kommentaattorien mukaan ollut yrityselämän liittyminen talkoisiin. Tilastoista on havaittu, että muun muassa viestintätoimistot, ajatuspajat ja yksittäiset elinkeinoelämän vaikuttajat ovat voimakkaasti lisänneet kuuman ilman tuotantoaan syksyn aikana. Tämä synnyttää välittömiä lämpöenergiahyötyjä ja voi samalla tukea pohjoismaista tuulivoiman tuotantoa muutoin melko tyynessä säässä.

Säästövinkit tulevat silti tarpeeseen ilmojen viilentyessä. Paidaton kehottaa kuitenkin odottamaan omiin housuihin kusemista talven kovimpiin pakkaspäiviin, jolloin toimenpiteestä saatava rajahyöty on merkittävästi tämänhetkistä suurempi.

Kategoriat
Kotimaa Sähkeet

Paniikkisähkeet keskiviikolle

Paniikki – Yhä useammat kansalaiset ovat huolestuneet viranomaisten viivyttelystä jodin tehosterokotusten jakamisessa. Toistaiseksi sen paremmin sosiaali- ja terveysministeriö kuin THL:kään eivät ole kertoneet, aiotaanko joditehosteiden seuraava kierros aloittaa vielä tämän syksyn aikana. Monissa puheenvuoroissa on pohdittu etenkin riskiryhmien vointia. Riskiryhmiin kuuluvat muun muassa hysteeriset 3-40-vuotiaat ja kaikki Facebookin kaupunginosaryhmien jäsenet.

Paniikki – Yhä usemmat kansalaiset ovat huolestuneet Venäjän niin sanotun hybridivaikuttamisen lisääntymisestä syksyn aikana. Esimerkiksi sanomalehdet ovat raportoineet useista tapauksista, joissa venäläisin rekisterikilvin varustettu henkilöauto on ollut pysäköitynä esimerkiksi parkkiruudussa tai lentokentän pysäköintihallissa. Moni kertoo myös kuulleensa venäjän kieltä muun muassa venäjänkielisissä televisio-ohjelmissa tai päässään.

Ei paniikkia – UKK-instituutti on tyytyväinen kansalaisten lisääntyneeseen liikkumisintoon. Viime viikkoina yhä usemman suomalaisen on kerrottu sännänneen vuoroin apteekkiin, pankkiautomaatille sekä ruokakauppaan varautuakseen sähkökatkojen, maksupääteongelmien tai maailmanlopun tuomiin haasteisiin. Instituutti muistuttaa, että säntäily, ryntäily ja kaikki yleisluontoinen huitominen ovat tehokasta arkiliikuntaa, joka ylläpitää tuki- ja liikuntaelinten ja verenkiertoelimistön hyvinvointia. Instituutti toivoo viranomaisilta ja medialta jatkossakin vastaavia kuntokampanjoita.

Kategoriat
Kotimaa Muut lehdet Sähkeet

Sotasähkeiden sanomalehtikatsaus keskiviikoksi

Raju riita raja-aidasta – Suomen ja Venäjän välille ehdotettu raja-aita on joutunut vastatuuleen sen jälkeen, kun kävi ilmi, ettei aitaa välttämättä rakennettaisikaan suomalaisesta puusta ja suomalaisesta ruoasta. Maaseudun Tulevaisuuden pääkirjoitus hämmästelee valtionhallinnon heikkoa sitoutumista kotimaisen tuotannon tukemiseen, hinkua pakottaa kaikki ihmiset asumaan kaupunkeihin sekä susien hyysäämistä.

Näköalatonta politiikkaa – Iltalehti ja Ilta-Sanomat moittivat suomalaista politiikkaa ja liike-elämää pitkään jatkuneesta naiiviudesta suhtautumisessa Venäjään. Analyysikirjoituksissa ihmetellään, eikö jo 1950-luvulla olisi kannattanut rakentaa maahan lähes päästötöntä fuusiovoimaa hämärien itähankkeiden sijaan. Lehdet kehottavatkin Suomea ottamaan jatkossa enemmän oppia Virosta, esimerkiksi inflaation hoidossa.

Grafiikat kertovat dramaattisesta ilmiöstä – Espoolaisten autoilijoiden pysäköinnistä on tehty liian vaivalloista, kritisoi Helsingin Sanomat kaupunkisivuillaan tällä viikolla, viime viikolla sekä edeltävillä viikoilla. Lehti huomauttaa, että pysäköidylle autolleen pääsemiseksi osa espoolaisista joutuu muun muassa kävelemään. Postinumeroalueisiin perustuva karttasovellus myös näyttää, että osa parkkipaikoista sijaitsee aivan muualla kuin Espoossa, esimerkiksi Kemissä, Tyrväällä tai Mänttä-Vilppulassa.

Kategoriat
Kotimaa

Yhä useampi suomalainen huolissaan siitä mitä norsu hänestä ajattelee

Photo by Nam Anh on Unsplash

(XANADU) Koronapandemian aikana lisääntyneet työssäjaksamisen ongelmat ja masennusoireet eivät ole uusimpien tilastotietojen mukaan helpottamassa. Vaikka yhä harvempi suomalainen tuntee enää suurta huolta kulkutaudeista, niiden tilalle ovat nousseet perinteisemmät päänvaivat.

”Tällä hetkellä kasvava joukko suomalaisista on yhä enemmän huolissaan siitä, mitähän norsu hänestä oikein ajattelee”, kertoo Suomen akatemian alaisuudessa toimivan taktisen tutkimuksen neuvoston jäsen Aune S. Luoma.

Eniten pelkoja herättävät tällä hetkellä virolaiset, latvialaiset, liettualaiset ja puolalaiset elefantit, mikä on historian saatossa poikkeuksellinen ilmiö. Sen sijaan ruotsalaisten norsujen ajatusten painoarvo on selvästi laskenut, kuten muidenkin aiemmin tavanomaisten verrokkien.

”Kyselytutkimuksissa moni vastaaja kertoo tuntevansa syvää nolostumista norsun edessä jo miltei päivittäin. Joidenkin ihmisten arki on muuttunut hyvin työlääksi. Ihan tavallinen kauppareissu voi olla mahdoton ponnistus, koska he pelkäävät, että norsu huomaa heidän käsiensä olevan yltä päältä veressä”, Luoma jatkaa.

Vaikeisiinkin oireisiin on Luoman mukaan onneksi saatavissa helpotusta, kuten vastikään amerikkalaisessa Princetonin yliopistossa tehdyt psykologiset kokeet osoittavat.

”Nobelisti Daniel Kahnemanin sanoin, ’tuuppas nyt pois sieltä netistä'”, hän tiivistää.