(POHJOLA) Pettyneet kalevalaiset ovat muodostamassa suoran toiminnan kansanliikettä kanavoidakseen turhautumista, joka kumpuaa Sammon väitetystä kyvystä tarjota rikkauksia. Julkisuudessa liikkuneiden tietojen mukaan Sammon hiljattaisen omistajanvaihdoksen jälkeen ihmiset ovat saaneet Sammosta rahaa. Joissakin lähteissä on puhuttu myös leivästä ja suolasta. Virallisesti tieto on kuitenkin kiistetty.

“Eheei. Ei täältä mitään rahaa saa. Susipaska systeemi tämä on. Ei ole toiminut, ei toimi eikä tule toimimaan. Kaikki voivat olla ihan rauhassa nyt vaan”, vakuutti viestintäpäällikkö Pohjan Akka Lehdelle.

(VITTU) Voi vitun vittu. Vitun vitun vitun vittusaatana. Perkeleen jumalauta vittu. Saatanan perkeleen helvetin vitun persehomo vitun vittu. Vittu. Viiiitttttuuuuuu. Vittu. Voi vittu. Ei saatana.

“Eihän siinä mitään että toimittaja tekee kuukausikaupalla työtä löytääkseen haastateltavan tai on hankkinut vuositolkulla taustatietoa tehdäkseen jutun. Tai on hankkinut pitkän koulutuksen ammattiinsa ja yrittää kaventuvien resurssien paineissa tehdä parhaansa. Tai on vuosikausia uurastanut saadakseen tärkeää tietoa kansalaisille. Kato: ootte vain tyhmiä runkkareita, ette te tajuu. Se riittää, että on justiinsa katsonut Titanicin ja kertoo siittä iltapäivälehdelle. Se on kato vittu Kansalaisjournalismia. Nii. Että vetäkää handuun kaikki muka-vitun-journalistit. Voi voi.Tähän teidän pitää pyrkiä, kato”, totesi palkintoraati, jota on syytä arvostaa aivan vitusti.

Vittu. Vitun vitun vitun vitun vitun vittu. VITTU. SAATANA. PERKELE. Mainitsinko jo perkeleen? VITTU.

(MIKKELI) Maakunnan mies, iältään keski-ikä plus, kalapuikkoviiksi-sektori. “Marsalkan sauva” ja “miekantuppipäiväkäsky”.

Nämä sanat nousevat esiin, kun marsalkka Mannerheimin esikunnan nuoret luutnantit kuvailevat huonosti käyttäytyvää esimiestään. Seksuaalisesti ahdistaviksi koetut katseet ja törkypuheet ovat arkipäivää – samoin kopelointi. Kahden kesken marsalkan kanssa karttahuoneeseen joutumista pelätään.

Tilanteen korjaamiseen ei ole todellisia keinoja, sillä leimautumisen pelko estää avoimen keskustelun. Uhreiksi joutuneet nuoret miehet eivät halua esiintyä jutussa omilla nimillään.

“Vittu, siinä ei odotettaisi edes kenttäoikeuden päätöstä. Se on nappi otsaan heti, jos nimeni paljastuu”, kuvailee eräs Lehden kyselyyn vastanneista nuorista esikuntaupseereista vaikeaa asemaansa.

Syytetyn penkillä ei kuitenkaan ole sotamarsalkka yksin. Häiriköinnin jatkumisen on mahdollistanut osaltaan Mannerheimin asema asevoimien komentajana sekä tämän 1940-luvun asenneilmapiirin heteronormatiivinen vanhakantaisuus ja sen synnyttämä vaikenemisen kulttuuri.

(MUURAME) Nuoren Keskustan Liiton puheenjohtaja Matti Vanhanen on tavattu vitsituulella. Puheenjohtaja Vanhanen oli kertonut keskustan nuorisojärjestön talviriehassa vitsin Pikku-Kallesta maito-ostoksilla.

“Joo. Kauppias oli siltä kuulemma kysynyt, että punaista vai sinistä ja Kalle kysynyt, että onko se valkoinen loppu. On se vittu ihme apina se Vanhanen”, kuvaili vitsin kuullut järjestötyöntekijä.

(ADNAUSEAUM) Helsingin Sanomien nuori toimittaja Olli Kivinen patistaa Suomea liittymään Ranskan ja Britannian kaavailemaan sotilasliittoon sen laajentuessa Benelux-maihin kahden viikon kuluttua keskiviikkona.

“[Puolustusministeri] Yrjö Kallisen olisi syytä lähteä matkustamaan Brysseliin neuvottelemaan Suomen liittymisestä läntiseen puolustusorganisaatio WUDO:on. Rauhanaatteen sokaisema Kallisemme on tunnetusti viehtynyt zenbuddhismiin, jonka keskeisiä rituaaleja on mielen tyhjentäminen. Siinä Kallinen on tainnut onnistua, sillä hän ei ole edes puhunut Suomen jäsenyydestä, vaikka vainolainen jo hioo sapeliaan rajan takana”, kirjoittaa Kivinen (HS 3.3.1948).

Kirjoituksen mukaan Yhdysvaltojen mahdollinen mukaantulo lujittaa entisestään puolustusliiton roolia kulmakivenä, jolle Europpan turvallisuus tulee rakentumaan.

“Muuten, olen sitä mieltä, että sotilasliittoon on mentävä, sillä ryssä on ryssä”, huomautti toimittaja kirjoituksessaan.

Kolumnisti myös ilmoitti, että hän tulee kirjoittamaan asiasta väsymättä siihen saakka, että päättäjät ja kansa ymmärtävät oman parhaansa.

“Toistan tätä vaikka ensi vuoteen saakka, mikäli tarve vaatii”, totesi kirjoittaja uhmakkaasti kirjoituksensa lopuksi.