Lähes kaikki suomalaiset pitävät pettämistä yhtä tuomittavana, tapahtuipa se pikkujouluissa tai jossain muualla. Tiedot perustuvat Lehden kyselytutkimukseen, jota varten haastateltiin lähes kaikkia suomalaisia. Monilla on myös kipeitä, omakohtaisia muistoja pikkujouluajalta.

Lennart, 32, ei vielä matkalla pikkujouluihin muutamia vuosia sitten aavistanut millaista häpeää joutuisi kotiin palatessaan kantamaan:

“Ei tullut pettäminen mieleenkään vielä kotoa lähtiessä. Siinä hyvästelin vaimon ja lapset, vedin palttoon niskaan. Annas olla sitten kun pururadalla alkoi siitä järven selän yli näkyä kirkonkylän valot niin päätin oikaista. Siitä ei sitten paluuta enää ollut.” Lennart kiroaa mielessään vieläkin päivää, jolloin jää petti pikkujouluiltana:

“Vituttaa kyllä aika isosti. En kehdannut edes mennä vaimon ja lasten eteen heti vaan porstuan nurkalla odottelin tuntikaupalla.”

Martta, 54, muistelee puolestaan viimevuotisia pikkujouluja kyynel silmässä. Hänellä ja hänen miehellään oli kummallakin pikkujoulut omalla tahollaan.

“[Aviomies] Teppo lähti työtehoseuran paikallisosaston juhliin. Aamulla ihmettelin, kun siltä oli kaikki rahat mennyt, tilikin tyhjänä ammotti, eikä se kuitenkaan yhtään viinalta haissut. Vasta viikkoa myöhemmin kuulin, että Kepu oli taas pettänyt. Kyllä siinä oli ihan käytetty olo”, Martta nyyhkii.

Martan omatkaan pikkujoulut eivät kuitenkaan olleet sujuneet aivan suunnitellusti. Itsehillintä oli pettänyt täysin.

“Perseet vedin välittömästi ja pöydällä tanssasin, huutelin solvauksia arameaksi ja sammuin sahtitynnyriin.”

Juuri kukaan muukaan ei antaisi pikkujouluissa pettämistä anteeksi. Toisaalta Lehden tutkimuksen mukaan ainakin Liisa, 34, antaisi pikkujouluissa. Liisa on kuitenkin susiruma ja kännissä pahapäinen.